Nurmien kalkituksesta monta positiivista vaikutusta

Syksyllä kalkin levitys viimeisen sadonkorjuun jälkeen uudistamisvuorossa oleville nurmille käy joutuisasti ja vähentää kalkin huuhtoutumisriskiä verrattuna lumen päälle tehtävään talvilevitykseen. Rehuanalyysejä kannattaakin syksyn lähestyessä katsoa myös kalkitustarpeen näkökulmasta ja ottaa niiden rinnalle mahdollisimman tuoreet viljavuusanalyysit. Kalkituksen hyödyt näkyvät rehun laadussa kohonneina ravintoainepitoisuuksina, sulavuuden parantumisena ja typen hyväksikäytön tehostumisena, joka nostaa rehun valkuaispitoisuutta.

Myös naudoille halvauksia aiheuttavaan, rehun vääristyneeseen ekvivalenttisuhteeseen saadaan apua kalkituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa kalsiumin ja magnesiumin lisäämistä maahan kalkitsemisen avulla suhteessa liialliseen kaliumin määrään. Happamista maista tehdyissä rehuissa myös eläinterveydelle haitallisen korkeat rautapitoisuudet ovat mahdollisia. Kalkituksella saadaan vaikutettua rehun laadun ja määrän lisäksi maan rakenteeseen, hyvä maan mururakenne turvaa sadontuottoa myös ääriolosuhteissa.

Nurmilohkot kalkitusjonon kärkeen

Typpi on nurmen tärkein ravinne, mutta se myös happamoittaa maata kasviravinteista voimakkaimmin. Lannoituksesta ei voida tinkiä koska nurmien ravinnetase on helposti hyvin negatiivinen. Nurmilla kalkituksen mukanaan tuoma sadonlisä on viljakasveja runsaampi ja hyvät vaikutukset ruokintapöydällä nostavat kalkituksen taloudellisia hyötyjä huomattavasti. Nurmilohkojen välisen pH:n vaihtelun tasaaminen kalkitsemalla, vähentää myös laatuvaihtelua rehussa ja näin ollen helpottaa ruokintaa.

Apilat ja etenkin sinimailanen ovat heinäkasveja tarkempia maan pH:sta ja myös ottavat sadon mukana runsaasti kalsiumia, lisäksi hapan ympäristö heikentää juurinystyräbakteerien typensidontaa. Näistä syistä nurmipalkokasveja tai apilanurmiseoksia viljeltäessä maan sopiva pH on tärkeää ja sen saavuttamiseksi säännöllinen ylläpitävä kalkitus on ehdotonta.

Vinkkejä tarvittavan kalkkimäärän arviointiin

Tarvittavaan kalkin määrään sekä kyseiselle maalle sopivimman tuotteen valintaan vaikuttavat maan pH, maalaji, multavuus sekä näistä riippuvainen kationinvaihtokapasiteetti, joka kertoo maahiukkasten ravinteiden pidätyskyvystä. Maan rakenteen kannalta optimaalinen kationien suhde on n. 70-85 % kalsiumia, 12-18 % magnesiumia ja 3-5 % kaliumia (Eurofins Viljavuuspalvelu). Tämä kannattaa ottaa huomioon kalkkituotteen valinnassa.

Tavoitteena kalkituksessa voidaan pitää lohkojen nostamista vähintään viljavuusluokkaan ”hyvä”, yhden viljavuusluokan nostoon tarvittava kalkkimäärä kerrallaan. Hankkijan valikoimista on tarjolla Nordkalkin, Juuan Dolomiitin ja SMA Mineralin laadukkaat vaihtoehdot maan kasvukunnon ja rakenteen parantamiseen. Tarvittavan kalkkimäärän arvioimiseen voit käyttää apuna Kalkkilaattoria ja Juuan Dolomiittikalkki Oy:n taulukkoa.

Lisäksi erityisesti Siilinjärven lähistöllä kannattaa pitää mielessä Yara Biotiitti perustettaville nurmille. Tuotteella on myös kalkitusvaikutusta, mutta erityisesti se tarjoaa pitkäaikaista kaliumlannoitusta ja nostaa varastokaliumin määrää. Kalium on nurmien toiseksi tärkein satotasoon ja mm. typen hyväksikäyttöön vaikuttava ravinne jota poistuu nurmilohkoilta sadon mukana runsaasti, jopa yhtä paljon kuin typpeä.