Rakennekalkki parantaa savimaiden rakennetta
Rakennekalkki on nopea ensiapu tiivistyneen savimaan murentamiseen. Se vähentää myös fosforin huuhtoutumista pellosta.
Rakennekalkki levitetään kuivaan ja lämpimään maahan ja muokataan pintakerrokseen välittömästi. Vesa Tuominen urakoi uudella levityskärryllään
kalkin levityksiä Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla.
Teksti ja kuvat: Matti Pulkkinen
Maatalousyrittäjä Lasse Heikkilän pelloilla Eurajoella pölisee syyskuun lopulla, kun yhdeksän hehtaarin alalle levitetään Nordkalkin Fostop-rakennekalkkia.
– Uskon, että rakennekalkki parantaa maan rakennetta. Normaali kalkituskin tulee hoidettua samalla, lanttua ja viljaa viljelevä Heikkilä sanoo.
Heikkilä on yksi kahdestakymmenestä viljelijästä, jotka ovat mukana ympäristöministeriön rahoittamassa ja useamman länsisuomalaisen tutkimus- ja neuvontaorganisaation toteuttamassa rakennekalkituksen tutkimushankkeessa. Hankkeen tilat saavat rakennekalkin, sen levityksen ja multauksen pelloilleen ilmaiseksi.
Heikkilän tila, kuten muutkin hankkeen tilat, sijaitsevat Eurajoen valuma-alueella. Eurajoki laskee Pohjanlahteen Rauman pohjoispuolella.
Fosforihuuhtouma vähenee
Viljelijä Lasse Heikkilä (vas.) ja Hankkijan Pekka Lammela ja Timo Mattila tarkastelevat maan rakennetta puidulla kaurapellolla. 65 hehtaarilla viljoja ja lanttua viljelevä Heikkilä hankkii lähes kaikki tuotantopanoksensa Hankkijan Porin toimipisteen kautta. Myös viljat hän myy Hankkijalle.
Rakennekalkkihankkeessa tutkitaan kalkituksen vaikutusta fosforihuuhtoumaan. Ainakin alustavien tutkimusten mukaan rakennekalkituksella voidaan vähentää merkittävästi savimaiden fosforihuuhtoumaa ja parantaa maamurujen rakennetta.
– Rakennekalkin etuna on se, että pellon kalkitus hoituu samalla kerralla. Rakennekalkin on todettu parantavan melko nopeasti savimaan mururakennetta. Muruista tulee kestävämpiä, jolloin pelto kestää paremmin sateita, rakennekalkkihanketta Pyhäjärvi-Instituutissa vetävä Sauli Jaakkola kertoo.
Hankkeessa levitettävä Fostop-rakennekalkki valmistetaan Nordkalkin Vampulan tehtaalla Satakunnassa. Rakennekalkki syntyy siten, että tavalliseen kalkkiin eli kalsiumkarbonaattiin lisätään 15 prosenttia reaktiivista kalkkia eli kalsiumoksidia. Tämä niin sanottu poltettu kalkki reagoi kemiallisesti ja nopeasti maahiukkasten kanssa. Vaikutukset maan rakenteeseen ovat nähtävissä jo kahden vuoden kuluessa.
Rakennekalkkia levitetään noin 6 500 kiloa hehtaarille. Jotta reaktiivinen kalkki pääsee vaikuttamaan heti, on rakennekalkin muokkaaminen pellon pintakerrokseen tärkeää. Muokkaus pitää tehdä kahden vuorokauden sisällä levityksestä, jotta kalkin hyvät ominaisuudet eivät häviä. Pellon pitää olla levityksen aikaan myös riittävän kuiva ja lämmin.
Satakunnan hankkeessa kalkki sekoitetaan maahan ajamalla alue kahteen kertaan ristikkäin lautasmuokkaimella. Kultivointi tai jyrsintä ovat myös sopivia muokkaustapoja. Nordkalk lupaa rakennekalkin vaikutuksen kestävän useita vuosia.
– Kenttäkokeissa rakennekalkitulta pellolta on saatu jopa 15 prosenttia parempia satoja samalla, kun pellon fosforivalunta on puolittunut. Rakennekalkittu maa sitoo tutkimusten mukaan fosforia jopa kaksi kertaa paremmin kuin kalkitsematon. Kun maan mururakenne paranee, vähenee myös työkoneiden vetovastus ja polttoainetta säästyy, myyntipäällikkö Pekka Lammela Hankkijalta listaa rakennekalkin hyötyjä.
Levitys sujuu nopeasti
Pyhäjärvi-Instituutti kilpailutti noin 200 hehtaarin rakennekalkit ja kalkin levityksen. Voiton vei Hankkija, joka ostaa levityksen ja multauksen raumalaiselta koneyrittäjältä Vesa Tuomiselta.
– Hankin keväällä uuden Kapun kalkinlevityskärryn, joka sopii hyvin kostean kalkin levittämiseen. Lautaslevittimellä saa tarkan levitystuloksen. Kärryssä on myös vaaka, ajoautomaatio ja kuormain. Kärryn kaikki pyörät vetävät, joten pystyn levittämään tavallista kalkkia myös syvän lumen aikana, Tuominen kertoo.
Tuominen levittää uudella kärryllään myös muita maanparannusaineita ja broilerinlantaa. Maatalouden koneurakointi ja kaivinkonetyöt ovat työllistäneet Tuomisen kokoaikaisesti 13 vuotta. Kalkkia hän on levittänyt seitsemän vuotta. Lisää asiakkaitakin sopii vielä joukkoon Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilta.
– Rakennekalkin levitys käy nopeasti. Kärryyn mahtuu reilut kymmenen tonnia kalkkia ja tunnissa ehtii käsitellä useamman hehtaarin. Tänä syksynä puinnit ovat viivästyneet jälkiversonnan vuoksi ja siksi rakennekalkin levitykset ovat hieman viivästyneet. Lokakuun alkuun mennessä homma on kuitenkin valmis, Tuominen tuumaa.
Rakennekalkituksen hyödyt
- Savimaiden rakenne ja vedenpidätyskyky paranevat
- Nostaa maan pH:ta
- Fosfori kasvien käyttöön, ei vesistöihin
- Runsaampi sato
- Vähemmän vetovastusta, olttoainetta säästyy
- Vähemmän lisälannoitustarvetta