Vixeran – Vesi on elämän eliksiiri ja typpi yksi rakennusaine
Vesi on elämän eliksiiri – ja typpi yksi rakennusaine
Typpi on oleellinen ravinne kasvien kasvun ja sadonmuodostuksen kannalta. Viljelykasvit saavat typpeä kolmesta lähteestä:
1) maassa olevasta orgaanisesta materiaalista, josta maamikrobit sen vapauttavat
2) palkokasvien juurinystyröiden ilmasta sitomasta typestä sekä
3) ihmisen antamasta teollisesti valmistetusta typpilannoitteesta.
Lopullisen sadon kannalta tärkein typenlähde on kemiallinen lannoitus, joka perustuu reilu sata vuotta sitten kehitettyyn Haber-Bosch -menetelmään, jossa ilmakehässä oleva typpi sidotaan kiinteään muotoon.
Teollisesti valmistettu typpilannoitus mahdollistaa tehokkaan ruoantuotannon
Teollinen typpilannoitteiden valmistus vaatii paljon energiaa ja typpilannoitteiden valmistus vastaa 10,6 % ruoantuotannon ja 2,1 % ihmistoiminnan kaikista hiilipäästöistä. Tehokkaan ruoantuotannon lisäksi teollisesti valmistettu typpilannoitus mahdollistaa sen, että
1) viljelykasvi sitoo itseensä tehokkaasti hiiltä, josta osa jää kasvinjätteiden mukana maahan,
2) maankäyttö on resurssitehokasta ja ympäristöä säästävää ja
3) ihmiset voivat keskittyä muuhun kuin maanviljelyyn.
Maapallon väestöstä noin puolella ravinnon saanti perustuu kemialliseen typpilannoitteeseen
Teollisten typpilannoitteiden käyttö on lisääntynyt tasaisesti viimeisten sadan vuoden aikana. Tällä hetkellä 48 %:lla maapallon väestöstä ravinnon saanti perustuu kemialliseen typpilannoitteeseen. Noin puolet EU-kansalaisen kehon sisältämästä typestä on peräisin teollisesti valmistetusta lannoitteesta. Kehossamme olevasta typestä 1-2,5 kg (painosta riippuen) on siis peräisin väkilannoitetehtaasta. Tämä koskee käytännössä myös luomuruokavaliossa olevia, sillä tehokkaasti viljelevät luomutuottajat käyttävät tavanomaisesta tuotannosta peräisin olevia lannoitelajeja, joiden sisältämästä typestä suuri osa on alun perin lähtöisin väkilannoitteesta.
Viljelykasvi tarvitsee typpeä solujensa rakennusaineeksi
Viljelykasvi tarvitsee ihmisen tekemää typpeä tuottaakseen runsaan sadon. Vasemmalla käytetty typpilannoitetta, oikealla iviljelys lman typpilannoitetta.
Muun muassa valkuaisaineissa on runsaasti typpeä. Kasvien yhteyttämiseen tarvitsema lehtivihreä sisältää typpeä, joten hyvä typensaanti mahdollistaa tehokkaan auringon energian hyväksikäytön ja sitä myöten ilmakehään kertyneen hiilen sitomisen kasviin.
Viljalla typen otto on korkeimmillaan pensomisen alusta tähkälle tulovaiheeseen (BBCH 21-39), jona aikana sen pitää saada 70 % typen kokonaistarpeestaan. Itämisestä pensomisen alkuun typpeä ei määrällisesti paljon kulu, mutta sitä pitää olla riittävästi, jotta kasvi saa hyvän alun sivuversojen ja juurien kehittämiseen. Tähkälle tulon jälkeen vilja siirtää typpi- ym. ravintovarantoja lehdistä ja korresta tähkässä kehittyviin jyviin.
Mikäli kasvi ei saa typpeä kehitysvaiheeseensa nähden otolliseen aikaan, jää mahdollinen ylimääräinen typpi käyttämättä. Se aiheuttaa riskin vesistöille ja pohjavedelle valumien muodossa. Kun typpi vapautuu kasvien ulottuville liian myöhään, aiheuttaa se viljalla mm. jälkiversontaa ja tuleentumisen pitkittymistä.
Vixeran
Satoa ilmasta – Ilmasta satoa
Liittyvät tuotteet
