Vuodet eivät ole veljeksiä - maasta vapautuvan typen määrä vaihtelee suuresti

Suuri nurmisato hyödynsi tehokkaasti maasta vapautuvia ravinteita

Kevätlannoituksen aikaan emme voi tietää minkälainen kasvukausi on tulossa. Tänä keväänä korjattiin monin paikoin huippusuuria, jopa 5 – 6 t ka/ha ensimmäisiä nurmisatoja. Suuri ja hyvälaatuinen nurmisato vaatii runsaasti ravinteita ja maasta vapautuvat ravinteet tulevatkin tarpeeseen, jotta nurmirehun raakavalkuaispitoisuus pysyy tavoitetasolla suuresta sadosta huolimatta.

Multavat nurmilohkot

Kotieläintilojen nurmilohkot ovat usein multavia tai runsasmultaisia ja niillä voidaan havaita pitkäaikaisen karjanlannan käytön ja suuren juuriston positiiviset vaikutukset. Maasta vapautuvia typpivaroja on periaatteessa runsaasti, mutta niiden vapautumiseen vaikuttaa maan lämpötila ja kosteus.

Hankkijan Kasvuohjelman nollaruuduilla maasta vapautuvan typen määrä on vaihdellut ensimmäiselle nurmisadolle noin 20 – 60 kg N/ha ja lannoittamattoman tai lietteellä lannoitetun nurmiruudun raakavalkuaispitoisuus on jäänyt matalaksi 80 – 120 g/kg ka.

Maasta vapautui hyvin ravinteita Tyrnävällä

Hankkijan Kasvuohjelman nurmiruudut perustettiin viime kesänä Tyrnävälle runsasmultaiselle HtMr lohkolle. Nurmiseoksena oli timoteivaltainen Hankkijan Pro.

Lannoittamaton nurmilohko tuotti ensimmäisessä niitossa jopa 3 t ka/ha, mutta sen ruokinnallinen laatu oli heikko. Optimoidulla lannoituksella (YaraMila 100 kg N/ha) saavutettiin lähes 6 t ka/ha hyvälaatuinen nurmisato, jonka seleenipitoisuus oli tavoitetasolla. Maasta vapautuvan typen määrä oli noin 55 kg N/ha, mikä puolestaan varmisti nurmisadon korkean raakavalkuaispitoisuuden.

Optimoitu lannoitus YaraMila-lannoitteella (100N) tuotti ensimmäisessä niitossa lähes 6000 kg hyvälaatuisen nurmisadon. Vaikka maasta vapautui keväällä runsaasti typpeä, jäi lannoittamattoman ruudun sato noin puolta pienemmäksi ja raakavalkuaispitoisuus matalaksi. Lannoittamattomalta ruudulta korjatun nurmisadon ruokinnallinen laatu oli heikko ja esimerkiksi seleenipitoisuus lähes nolla. (Hankkijan Kasvuohjelma, Tyrnävä 2022).

Mervi Seppänen
Kehityspäällikkö
YaraSuomi