YaraVita Magtrac – lehtilannoitus kaksi viikkoa ennen sadonkorjuuta nurmirehun magnesiumpitoisuuden nostoon
Nurmirehun korkea kalium- ja matala magnesiumpitoisuus on muodostunut ongelmaksi eri puolilla Suomea erityisesti kasvukauden kuivuuden seurauksena. Epätasapaino nurmirehun kivennäiskoostumuksessa lisää ruokintakaudella poikimahalvauksen riskiä. Riski on suurin kevätsadossa, kun talven aikana maasta on rapautunut kasvien käyttöön runsaasti kaliumia.
Kuivuus lisää nurmikasvien kaliuminottoa, sillä kaliumia tarvitaan erityisesti vesitalouden säätelyyn. Kilpailu ravinteiden otossa on suurta ja runsas kaliuminotto syrjäyttääkin magnesiumin ottoa. Tämän seurauksena nurmirehun kivennäistasapaino muuttuu epäsuotuisaksi ja ekvivalenttitasapaino (K/Mg+Ca) nousee yli tavoitearvon. Erittäin kuivina kasvukausina ongelmia esiintyy myös peltolohkoilla, joilla maan viljavuuskalium ei ole erityisen korkea.
Sääntö numero yksi – vältä runsasta karjanlannan käyttöä kevätsadon lannoituksessa
Kasvukauden säätä ja kevään kuivuusjaksojen esiintymistä on vaikea ennustaa. Yaran pilottitiloilla korkeimmat nurmirehun kaliumpitoisuudet mitattiin kuivana keväänä nurmisadosta, jonka ensimmäisen sadon lannoituksessa oli käytetty lietettä (30 t/ha). Karjanlanta sisältää runsaasti kaliumia, mikä on toisin kuin karjanlannan sisältämä typpi, heti kasville käyttökelpoista. Runsas karjanlannan käyttö kuivissa oloissa lisää riskiä nurmirehun korkealle kaliumpitoisuudelle.
Magnesiumpitoinen lannoite ei yksin riitä
Erilaisia magnesiumlannoitus-strategioita testattiin kolmessa kokeessa Yaran pilottitiloilla Iitissä ja Reisjärvellä.
Iitissä maan viljavuuskalium oli välttävä, kalsium ja magnesium tyydyttävä. Peltolohkon Mg/K- ja Mg/Ca-suhteet olivat hyvät. Tästä huolimatta nurmirehun magnesiumpitoisuus oli liian alhainen 1,5 g Mg/kg ka ja tilalla esiintyi kivennäisrehutäydennyksistä huolimatta poikimahalvaustapauksia.
Kerranteellisessa kokeessa testattiin maan kautta ja lehtilannoitteena lisätyn magnesiumin tehokkuutta erilaisilla lisäysmäärillä. Korkeimmillaan maan kautta lisättiin magnesiumia yli 7x määrä markkinoilla olevien lannoitevalmisteisiin verrattuna.
Kilpailu magnesiumin ja muiden ravinteiden oton välillä on kova ja siksi pelkästään lannoiterakeessa lisätty magnesium ei nostanut nurmirehun magnesium-pitoisuutta ellei lisäysmäärä ole erittäin korkea.
YaraVita Magtrac –käsittely tulee tehdä kaksi viikkoa ennen sadonkorjuuta
YaraVita Magtrac 5 L/ha lehtilannoitus nosti molemmilla koepaikoilla nurmirehun magnesiumpitoisuutta, kun ruiskutus tehtiin kaksi viikkoa ennen sadonkorjuuta.
Nurmirehun magnesiumpitoisuus nousi YaraVita Magtrac-lehtilannoituksella molemmilla koepaikoilla noin 0,2 g/kg ka. Iitissä nurmirehun magnesiumpitoisuus nousi 1,5 → 1,7 g/kg ka, kun lannoitus toteutettiin YaraMila Y 3 Hiven + YaraVita Magtrac 5 l/ha.
Samalla pystyttiin laskemaan nurmirehun K/(Ca+Mg) ekvivalenttisuhde tavoitetasolle, alle 2,2. Ilman magnesiumlannoitusta K/(Ca+Mg) – ekvivalenttisuhde oli 2,4 ja YaraMila Y 3 Hiven + YaraVita Magtrac 5 l/ha käsitellyssä koejäsenessä 1,8.