Apilaisten nurmien seossuhteet vaihtelevat suuresti satojen välillä

Mäntsälän apilanurmikokeesta saatiin valmiiksi ensimmäisen ja toisen sadon osalta apilan osuuksien määritykset. Apilaisille seoksille tyypillisellä tavalla apilan osuus toisessa sadossa oli korkeampi, tämä ilmiö näkyi kokeessa kaikilla typpilannoitustasoilla. Kuten olettaa saattaa kaikista niukimmin lannoitetuissa ruuduissa apila runsastui eniten. Lannoittamattomalla 0-ruudulla apilan osuus tuorepainossa laskettuna oli ensimmäisessä sadossa 28 % näytteestä, kun taas 2. sadossa se oli huimat 79 %. Heinänurmien ja apilan osuudet olivat siis lähes päinvastaiset 1. ja 2. sadon välillä.

Apilaisilla seoksilla nurmiheinien ja apilan suhteissa nähdään paljon vaihtelua ja siksi näiden rehujen hyvä analysointi on tärkeää ruokinnan suunnittelussa, lisäksi apilan osuus tulee ottaa erityisesti huomioon säilönnässä. Esimerkiksi ruudulla joka sai ensimmäiseen satoon 100 kg:n typpilannoituksen, mutta toiselle sadolle pelkän lietteen apilan osuus seoksessa nousi n. 30 % yksikköä, ollen 40 % toisen sadon näytteessä.

Riittävä lietteen täydennyslannoitus 2. satoon auttaa pitämään apilan määrän hallinnassa. Tässä kokeessa kohtuullinen apilaosuus (24 %) ja suurin sato saatiin ruudulta, jossa ensimmäinen sato sai NPK lannoituksen YaraMila Y10 (100 kg N) ja toinen sato lietteen täydennyksen kaliumpitoisella YaraMila NK2 lannoitteella, noin 80kg:n yhteistyppimäärällä.

Mäntsälän kentällä oli tänäkin vuonna kuivaa. Kesäkuussa sadetta kertyi n. 33 mm ja heinäkuussa 75,5 mm. Tässä kokeessa kuivahkot olosuhteet ovat voineet lisäksi vaikuttaa positiivisesti apilan kilpailukykyyn. Hankkijan Laatu -nurmisiemenseoksessa ei ole ruokonataa kilpailemassa vedestä syvemmissä maakerroksissa. Huomionarvoista on myös se, että hyvä puna-apila kestää seoksissa hyvin. Koelohko on neljännen vuoden päätettävä nurmi ja nykyaikaisen kotimaisen puna-apilalajikkeen ansiosta (tässä SaijaBOR ) on apilat kestäneet hyvin seoksessa.