Hiilensidonta herättää kiinnostusta koko nautakarjaketjussa
Hiilensidonta herättää paljon keskustelua nautakarjaketjussa, mutta myös yleisesti maatalouden tarjoamat ekosysteemipalvelut mm. biodiversiteetin turvaamiseksi sekä hiilensitomiseksi takaisin maaperään kiinnostavat. Nurmet herättävät erityistä kiinnostusta hiilensidonnan kannalta, koska niillä satoa voidaan tuottaa useampi vuosi ilman hiiltä vapauttavaa maanmuokkausta. Lisäksi nurmien hiilisyötepotentiaalia kasvattaa lannoitukseen käytettävän karjanlannan mukana takaisin pellolle palautuva orgaaninen aines sekä korkea satopotentiaali.
Luonnonvarakeskuksen Maaningan koeasemalla tutkitaan Hankkijan nurmiseoksia Kestävyyttä Nurmesta -hankkeessa. Kokeessa 2023 aloittivat Tuurenurmi, Mehevä, Laatu, Tuottava sekä uusi apilapitoinen Mahtava. Koeasetelmassa selvitetään kolmen lannoitusstrategian vaikutus sadon määrään sekä ruokintalaatuun. Eroja seosten sekä lannoitustasojen välillä pyritään löytämään myös juuristosta. Juuriston hiilensidontaa tutkitaan erityisesti seoksilla Tuurenurmi sekä Mehevä ja puhtaista timotei- (TuureBOR), ruokonata- (KarolinaBOR) sekä nurminatakasvustoista (KlaaraBOR).
Edelläkävijyys näkyy Nurmen Kasvuohjelmassa
Juurten kasvua on Maaningalla tutkittu täysin uudentyyppisellä kuvantamismenetelmällä, jossa juurten kehittymistä kuvataan maanalaisesti läpinäkyvien putkien avulla useamman kerran kasvukauden aikana. Lisäksi juurimassan määrää arvioidaan maanäytteiden avulla. Tutkimusmenetelmä on uusi ja sillä saadaan hyvin konkreettista tietoa eri strategioiden vaikutuksista kasvien juurten sitomaan hiilen määrään.
Puhtaiden kasvustojen sekä nurmiseosten hiilisyötteitä sekä niiden vaihtelua satokauden aikana ja satovuosien välillä vertaillaan etsien parasta strategiaa sekä juuriston kasvuun että suuriin satoihin. Vielä ei ole selvää, korreloiko satomäärä aina hiilensyötteen määrän kanssa.
Nurmikasvien erilaiset ominaisuudet vaikuttavat hiilensidontaan
Nurmikasvilajeilla on erilaisia ominaisuuksia juurten kasvattamisen suhteen. Maaningan kokeilla pyrimme selvittämään, onko hiilensidontapotentiaali parempi syvälle ulottuvilla, koko kasvukauden ajan pysyvillä juurilla kuin pintakerrokseen joka sadolle uusia juuria kasvattavilla lajeilla. Kiinnostavaa on, tukeeko seoskasvustossa lajien välinen kilpailu sekä erilaiset juuristot myös hiilensidonnan varmuutta kotimaisissa olosuhteissa. Nurmiseosruuduista tehtävät botaaniset analyysit antavat lisäksi paljon tietoa nurmiseosten kasvilajien suhteissa tapahtuvista muutoksista satovuosien välillä.
Ensimmäisen vuoden sadot hiilisyötekokeessa olevilta puhdaskasvustoilta ja seoksilta. ©Luonnonvarakeskus
Aikaisemman tutkimuksen perusteella nurmikasvilajien hiilisyötteessä on vaihtelua lajien välillä sekä typpilannoitustasoilla (Kykkänen ym. 2022). Ensimmäiset tulokset hiilisyötekokeista ovat mielenkiintoisia ja luovat pohjaa nurmen Kasvuohjelman reseptille kohti parempia satoja, nurmituotannon ja ruokinnan kokonaiskannattavuutta sekä aidosti tehokkaampaa hiilisyötettä.
Kykkänen, S., Korhonen, P., Lind, S., & Virkajärvi, P. 2022. Viljelytekniset ratkaisut säilörehunurmen juuribiomassan hiilisyötteen määrän ja kemiallisen koostumuksen hallinnassa. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, 40 .
Teksti: Paula Pellinen ja Juha Salopelto, Hankkija Oy
Liittyvät tuotteet
