Kannattaako nurmenviljelyyn panostaminen ruokinnan näkökulmasta?

Säilörehu on lähes ilmaista rehua nautojen ruokinnassa, vai onko?

Jos ajatellaan hieman leikkimielisesti, että nautatila yhtiöittäisi nurmentuotannon ja navetan omiksi erillisiksi yhtiöikseen, muuttuisi ajattelu ruokinnan kustannuksista suuresti. Nurmiyhtiö myisi säilörehun navettayhtiölle vähintään säilörehutuotannon tuotantokustannuksia vastaavalla summalla. Navettayhtiö tietenkin haluaisi rahalleen parhaan vastineen, joten minkä hintaista ja minkälaista säilörehua oikeasti kannattaisi navettaan ostaa?

Nurmen Kasvuohjelmassa on jo vuosia tehty usealla koelohkolla ympäri Suomen laaja-alaista selvitystyötä kustannustehokkaasta nurmenviljelystä: eri lannoitusmalleista, lajikkeista, nurmiseoksista ja korjuutaktiikoista, joista pikkukakkonen on varmasti mieleenpainuvin.

Maaningan nurmikoelohkoilla on satokausien 2020–2022 ajan tehty vertailevaa lannoituskoetta. Koelohkojen nurmia on kasvatettu kevyellä lannoituksella ja Kasvuohjelman ohjeiden mukaisella lannoituksella. Kolmen vuoden keskiarvoissa kevytlannoituksen koealalla saavutettiin säilörehuun 118 g/kg ka valkuaistaso, kun puolestaan Kasvuohjelman lannoitusohjelmalla viljellyillä koelohkolla valkuaista saatiin 15 prosenttia lisää eli 135 g/kg ka. Korjattujen satojen sulavuudet olivat hyvin lähellä toisiaan; Kasvuohjelmalohkojen D-arvo oli 689 g/kg ka ja kevytlannoitettujen lohkojen D-arvo 691 g/kg ka.

Näille sadoille laskettiin tarkasti tuotantokustannukset. Esim. Kasvuohjelmalannoitukseen käytettiin lannoitteita 287 euroa/hehtaari ja kevytlannoitukseen 106 euroa/ hehtaari. Kaikki tuotantokustannukset ja satotasot huomioon ottaen pelto- yhtiö pystyy myymään Kasvuohjelman ohjeilla tuotetun säilörehun hinnalla 0,143 euroa/kuiva-ainekilo ja kevytlannoitetun säilörehun hinnalla 0,158 euroa/kuiva-ainekilo navettayhtiölle.

Minkälainen kustannusvaikutus säilörehun valinnalla on ruokintaan?

Selvitetään sitä oheisen yksinkertaisen ruokintaesimerkin avulla (kts. taulukko). Ruokintaesimerkki on laskettu 35 kiloa päivässä lypsävän lehmän tarpeisiin. Säilörehujen kuiva-ainepitoisuus on 25 %. Ruokinnan valkuaistaso ja energian päiväsaanti on samalla tasolla ruokintaesimerkissä.

Kasvuohjelman säilörehua lehmä kuluttaa lähes kolme kiloa enemmän, mutta silti säilörehulaskussa on tullut kolmen vuoden aikana 60 lehmän karjassa yli 6 000 euron säästö. Paremman valkuaistason ansiosta ostovalkuaista eli rypsirouhetta, kuluu kilon verran vähemmän päivässä lehmää kohti. Tästä aiheutuva säästö onkin jo lähes 30 000 euroa kolmen vuoden seurantajakson ajalta. Laskennassa käytettyä omaa kotoista seosviljaa kuluu hieman enemmän, joka toki lisää kustannuksia muutamalla tuhannella.

Yhteenlaskettuna säästönä navettayhtiölle kertyy kolmen vuoden ajalta 32 600 euroa verrattuna kevytlannoitetun säilörehun ostamiseen. Pitäisikö teidänkin tilalla alkaa kilpailuttaa säilörehujen hankinta?

Teksti: Mira Hartikainen, Hankkija Oy