Mielenrauhaa Nurmen Kasvuohjelmalla
Hankkijan Kasvuohjelma lupaa suuren ja laadukkaan nurmisadon erilaisina kasvukausina. Kasvuohjelman toimivuutta testattiin erilaisilla nurmisiemenseoksilla Luonnonvarakeskuksen kokeissa Maaningalla kolmen vuoden ajan (2020–2022). Tulokset vahvistavat Kasvuohjelman antamat lupaukset.
Säilörehunurmien lannoituksessa käytetään Luken arvion mukaan keskimäärin 150 kg N/ha ja nurmisato on noin 6 000 kg ka/ha. Luken koeruuduilla verrattiin keskimääräistä nurmien typpilannoitusta (160 kg N/ha) Kasvuohjelman lannoitussuosituksiin (230 kg N/ha). Molemmissa käsittelyissä käytettiin lantaa ohjeiden mukaisesti toisen nurmisadon lannoitukseen 30 t lietettä. Suuremman ravinnemäärän turvin korjattiin Kasvuohjelman koeruuduilta kolme nurmisatoa. Kasvuohjelman ruuduilta korjattiin vuosittain 9 300 kg ka/ha nurmisato kun alennetulla lannoitustasolla saavutettiin 7 300 kg ka/ha. Kolmen nurmivuoden aikana kertyi satoeroa koejäsenten välille Hankkijan Laatu -seosta lukuun ottamatta yli kuusi tonnia. Myös apiloita sisältävä Laatu-seos tuotti Kasvuohjelmassa yli neljä tuhatta kiloa enemmän satoa. Kasvuohjelmassa huomioidaan maan ravinnevarat sekä nurmikasvin ravinteiden tarve. Tasapainoinen lannoitus YaraMila-lannoitteella pelkän typpilannoitteen sijaan varmistaa yhdessä lannan ravinteiden kanssa maan viljavuuden ja kasvukunnon säilymisen.
Toimii kaikilla nurmiseoksilla
Kokeessa oli mukana viisi nurmisiemenseosta Hankkijan Rehevä, Hankkijan Pro, Hankkijan Tuure-nurmi, Hankkijan Sulava sekä Hankkijan Laatu. Kaikki nurmiseokset tuottivat Kasvuohjelmassa suuremman ja laadukkaamman nurmisadon. Omille nurmilohkoille tuleekin valita tilan kasvuoloihin ja maalajeille sopiva nurmiseos, joka talvehtii hyvin ja sopeutuu tarvittaessa hyvin myös kasvukaudella esiintyviin kuivuusjaksoihin. Hyvin talvehtinut ja tiheä nurmikasvusto varmistaa hyvän satovasteen kasvuohjelmassa.
Hyvä nurmirehu alentaa rehukustannuksia
Korkeatuottoisen karjan ruokinta tulee perustua hyvälaatuiseen nurmirehuun, joka on märehtijöiden luontainen energian, valkuaisen sekä kivennäis- ja hivenaineiden lähde. Alennetun typpilannoituksen ja Kasvuohjelman ruokintaratkaisut poikkeavat suuresti toisistaan. Vaikka alennetulla typpilannoituksella nurmirehun D-arvo oli hyvä, johti matala raakavalkuaispitoisuus (118 g/ kg ka) korkeampaan lisävalkuaisen tarpeeseen. Kasvuohjelmassa nurmirehun raakavalkuaispitoisuus oli 135 g/kg ka ja se toi yli 10 000 €/v säästöt alentuneena rypsirouheen ostotarpeena. Kasvuohjelman ruokintaratkaisussa myös säilörehun syöntiä pystyttiin lisäämään noin 3 kg/eläin/pv.
Mervi Seppänen
Kehityspäällikkö
YaraSuomi
Liittyvät tuotteet
