Näin saat 2000 kg enemmän nurmisatoa

Suomen nurmia on viljelty laajaperäisesti: suurella alalla ja pienillä panostuksilla. Maamme keskisato säilörehunurmilla on keskimäärin 5000 ka kg/ha. Lannoitus on hoidettu karjanlannan sisältämien ravinteiden ja pelkästään typpitäydennyksen avulla. Keskimääräinen typpilannoitus on ollut 150 kg/ha.

Nurmi

Kasvuohjelma ratkaisu

Kokeen lannoitustoimenpiteet
Kokeen lannoitustoimenpiteet kolmella sadolla.

Useana vuonna toteutettujen Nurmen Kasvuohjelma -kokeiden pohjalta on voitu antaa asiakaslupaus 2000 kiloa suuremmasta sadosta ja parantuneesta ruokintalaadusta. Mallia testattiin kesällä 2021 muun muassa Kannuksen koulutilalla Keski-Pohjanmaalla. Kokeessa lannoituksena oli rinnakkain paikkakunnan totuttu tapa ja Kasvuohjelman mukainen lannoitus.

Kasvuohjelmassa on ensimmäiseen lannoitukseen lisätty typen rinnalle fosforia ja kaliumia, jolloin lannoitteeksi valittiin YaraMila Y4. Mangaani-, rikki- ja sinkkilisä saatiin YaraVita-lehtilannoitteilla: YaraVita Amazincillä ja YaraVita Thiotracilla. Toisen ja kolmannen sadon lannoitus tehtiin YaraMila NK 2 -lannoitteella. Toisen sadon aikaan on monesti kuivaa ja haasteelliset kasvu olosuhteet. Avuksi on otettu YaraVita Biotrac, joka auttaa kasvia selviämään haastavan olosuhteen yli. Alariville on laskettu ravinteiden kokonaismäärät.

Panostuksella hyvä tulos

Kannus 2021 sato ja raakavalkuainen

Paikkakunnan totuttu tapa tuotti runsaan 6 000 kilon kuiva-ainesadon kolmessa niitossa. Mikäli tyydytään vain kahteen satoon, päästään noin 5000 kilon tasolle. Kasvuohjelman kuiva-ainesato kipusi melkein tasolle 9000 kg /ha, joten asiakaslupaus täyttyi.

Toinen puoli lupausta on parempi laatu. Yksi laadun keskeinen mittari on raakavalkuaispitoisuus (RV). Totutulla tavalla tuotetun ensimmäisen sadon RV oli 112 g ka/kg, Kasvuohjelmalla vastaava arvo oli 151 g ka/kg, joka on tavoitetasolla.

Edellisten pohjalta voidaan laskea ruokintaratkaisu esim. 60 lehmän karjalle. Säästöä tässä laskelmassa saadaan Kasvuohjelman eduksi 13 000 euroa/vuosi.

Valkuaisen omavaraisuus
Valkuaisen omavaraisuus

Kun kotoisen säilörehun ruokintalaatu on kunnossa, voidaan sitä sisällyttää ruokintaratkaisuun paljon, samalla lisääntyy kotoisen ohran osuus reseptissä. Tuntuva säästö saadaan valkuaistäydennyksessä, tässä tapauksessa rypsirouheessa, joka on tänä talvena monesti ulkomaan tuonnissa.

Mitä tämä maksaa ja tuottaa?

Oheiseen taulukkoon on mallitettu 60 lehmän tila. Tällainen karja tarvitsee säilörehua vajaat 500 tonnia vuodessa. Peltoa tämän määrän tuottamiseen tarvitaan totutulla tavalla viljeltäessä 70 hehtaaria, Kasvuohjelmalla vastaava rehun määrä tuotetaan paljon pienemmällä alalla. Tuotantotarvikkeet Kasvuohjelmaan ovat hehtaaritasolla merkittävän isot. Tilanne muuttuu, kun tarkastellaan kustannusta koko nurmialalle, silloin eroksi jää vain noin 5 500 euroa. Tällä panostuksella on saatu huomattavasti halvempi säilörehu tilalla ja keventynyt ruokinta ratkaisu. Peltoa säästyy noin 20 ha muuhun tuotantoon. Näin ollen Kasvuohjelma pitää ymmärtää tuottava sijoituksena. Laskelma on pätevä myös nykyisillä kohonneilla lannoitehinnoilla.

Kustannukset
 

Teksti: Juha Salopelto, Hankkija Oy