Nurmen perustaminen on tärkeä osa hyväsatoisten nurmilohkojen ravinnehuoltoa

Toisen ja kolmannen sadonkorjuun yhteydessä tehdään myös päätöksiä nurmien uusintatarpeista. Perustamisvaiheen ravinnetarpeiden tarkentamiseksi nurmirehusta kannattaakin ottaa rehuanalyysi, jossa myös kivennäis- ja hivenainepitoisuudet on määritetty. Tarkastelemalla nurmilohkon viljavuusanalyysien ja rehuanalyysien tuloksia voi paljastua ravinnepuutoksia, joiden korjaaminen on tehokkainta nurmen uusimisen yhteydessä.

Erityishuomio tulee kiinnittää pääravinteisiin kuten typpeen, fosforiin ja kaliumiin. Esimerkiksi kaliumköyhille lohkoille tulee pitkävaikutteinen maanparannusaine, Yara BIOTIITTI, tilata hyvissä ajoin.

Suuren nurmisadon mukana poistuu paljon ravinteita. Nurmet ovat myös erittäin tehokkaita hyödyntämään typpeä, mutta tietenkin sillä ehdolla ettei mikään muu ravinne ole rajoittavana tekijänä. Yaran kolmivuotisen pilottitila-aineiston perusteella hyväsatoisten nurmien ravinnetaseet ovat negatiivisia ja siksi satovuosien lisäksi perustamisvuoden ravinnehuoltoon on kiinnitettävä huomiota, jotta korkeasatoisen nurmilohkon viljavuus säilytetään.

Nurmet hyötyvät lisätypestä myös perustamisvaiheessa

Nurmet hyödyntävät typpeä tehokkaasti. Luken kolmivuotisen tutkimuksen perusteella typenkäyttö on tehokasta vielä 300 kg N/ha. Tällä hetkellä nurmien lannoituksessa typpeä käytetään keskimäärin 150 kg N/ha ja onkin arvioitu ettei nurmien typpilannoituksessa ole käytännössä vähentämisen varaa.

Perustamisvuonna nurmikierron typpitaloutta voidaan parantaa käyttämällä karjanlantaa sekä perustamalla nurmi esimerkiksi rehuviljan ja herneen sekakasvustoon, joka korjataan kokoviljasäilörehuksi. Karjanlannan kokonaistyppi ja herneen sitoma typpi voivat tuoda lisäpotkua ensimmäisen vuoden nurmisadolle mikäli typen mineralisaatio on tehokasta eli maa on lämmintä ja riittävän kosteaa. Kuinka hyvin nurmien perustaminen onnistuu erilaisten rehuvilja-palkovilja-kasvustojen kanssa, ei ole tutkimustietoa, mutta useilla viljelijöillä on käytännön kokemuksia sekä hyvistä onnistumisista että haasteista.

Fosforilannoitus myös satovuosien lannoitussuunnitelma huomioiden

Satoisien nurmien fosforitaseet olivat Yaran pilottitiloilla koevuosien aikana negatiivisia. Nurmisadon mukana poistuu vuosittain yli 20 kg P/ha ja satovuosien lannoitussuunnitelmissa tämä poistuma tulee huomioida. Satovuosina runsas karjanlannan käyttö aiheuttaa satotappioita ja alentaa nurmirehun laatua, mutta perustamisvuonna karjanlannan korkeammat käyttömäärät ovat suositeltavia.

Uudesta lausunnolla olevasta fosforiasetuksesta ei käy vielä ilmi miten nurmien perustamisvaiheen fosforilannoitus muuttuu eli keväällä tähän kannattaa kiinnittää huomiota. Joka tapauksessa fosforilannoitus tulee suunnitella siten, että myös perustamisvaiheen tarjoamat mahdollisuudet korkeasatoisen nurmilohkon fosforihuoltoon hyödynnetään.

Kaliumköyhät nurmilohkot

Satoisat nurmet ottavat kaliumia noin 200 kg K/ha. Mikäli nurmilohkon viljavuuskalium on punaisella ja nurmirehun kaliumpitoisuus lähellä 20 g/kg ka, alkaa kalium olla myös typenkäyttöä rajoittava ravinne. Kalium on helposti huuhtoutuva ravinne, mutta pitkäaikaiseen kaliumhuoltoon soveltuu erinomaisesti Yara BIOTIITTI, josta vapautuu rapautumalla noin 30 kg K/v. Yara BIOTIITTI:n vaikutus on tehokkainta maakosketuksessa ja siksi käyttöä suositellaan nurmien perustamisvaiheen yhteyteen. Kalium on tärkeä kasviravinne erityisesti nurmien talvehtimisille sekä apilapitoisille nurmille, jotka hyötyvät korkeammasta kaliumlannoituksesta satovuosina YaraMila NK2 – lannoitteella.