Nurmilohkojen fosforihuolto kunnossa?

Satoisien nurmilohkojen fosforilannoitus kannattaa talven mittaan tarkistaa.

Maan viljavuusfosforin alentuminen näkyy useimmiten nurmirehun fosforipitoisuuden alenemisena. Sekä Luken että Yara Kotkaniemen kokeissa havaittiin, että nurmirehun fosforipitoisuutta voi nostaa fosforilannoituksella. Toisin kuin Luken kokeissa, Kotkaniemessä maan viljavuusfosfori vaikutti myös nurmisadon määrään ja välttävän viljavuusfosforiluokan ruuduilta korjattiin vuosittain matalampia satoja.

Nurmien uudistamisvuonna viljelty rehuohra kärsii enemmän maan viljavuusfosforin alenemisesta. Luken kokeissa rehuohran sato aleni jopa 1 000 kg/ha viljavuusfosforin alentuessa korkeasta lähelle välttävää. Korkea viljavuusfosforiluokka ei ole tavoitteellinen, mutta sen sijaan olisi hyvä ylläpitää maan viljavuusfosforia tyydyttävässä luokassa.

Maan viljavuusfosfori ja fosforilannoitus vaikuttaa myös juurten määrään nurmilla (Kuva 1).

Pyritään palauttamaan lannoituksella sadon mukana poistuva fosfori vuosittain

Pellolta poistuu 8 – 10 t/ha nurmisadon mukana vuosittain 20 – 30 kg fosforia/ha. Optimoitu karjanlannan käyttö (25 – 30 t/ha) toisen nurmisadon lannoituksessa tuo lohkolle 12 – 15 kg P/ha.

Karjanlannan jälkeen fosforilannoitustarvetta jää vielä 8 – 15 kg P/ha.
Ensimmäisen nurmisadon lannoitus YaraMila Y3 tai Y10 – lannoitteella 100 kg N/ha tuo 13 – 16,7 kg P/ha. Keväällä annettu mineraalifosfori nopeuttaa nurmen kasvuunlähtöä, varmistaa ensimmäisen nurmisadon riittävän fosforipitoisuuden ja tehostaa juurten kasvua.

Mikäli nurmilohkon viljavuusfosfori on välttävä tai alle, kannattaa vuosittaisessa lannoituksessa käyttää fosforilannoituksen enimmäismääriä ja siten ylläpitää lohkon viljavuutta. Karjanlanta on hyvä fosforin lähde, mutta yli 30 t/ha käyttömäärä heikentää typenkäytön tehokkuutta ja alentaa nurmisatoa. Siksi huononlainen – huono viljavuusluokissa jokaisen sadon lannoituksen suositellaan fosforipitoinen YaraMila – lannoite.

Mervi Seppänen
kehityspäällikkö
Yara Suomi Oy