Panosta laatuun nurmen kylvösiemenissä

Laadukas säilörehu on nautatilan tuottavuuden perusta, ja siihen yhtenä olennaisena tekijänä on rehunurmen siemenseos. Hankkijan nurmiseokset on suunniteltu tuottamaan sekä suurta satoa että korkealaatuista rehua.

Suomessa nurmiseosten perustan muodostaa timotei, ja useassa Hankkijan siemenseoksessa timoteinä on Tuure^BOR, joka on ylivertainen timotei laadullisilta ominaisuuksiltaan. Tuure on paras timotei säilyttämään sulavuuden, myös 2. niiton sadossa. Se on varma valinta kahden niiton nurmiseoksiin, mutta toimii erinomaisesti myös kolmen niiton seoksissa. Sulavuuden säilymisen myötä se lisää rehun korjuuaikaikkunan pituutta. Kolmen niiton seoksiin Tuuren rinnalle on vaihtoehtona eteläisemmän tyyppinen Rhonia^BOR, joka on Tuurea satoisampi ja jälkikasvukyvyltään parempi, mutta sulavuuden lasku on hieman Tuurea nopeampaa. Timoteitä täydentämään on seoksissa nurmi- ja ruokonataa sekä englannin raiheinää ja apilaa, joiden valinnassa on tärkeänä kriteerinä ollut sekä viljely- että laatuominaisuudet.

Siemenseos on väärä paikka säästää

Virallisista lajikekokeista nähdään eri lajikkeiden sulavuudet ja niitä voidaan vertailla. Esimerkiksi Hankkijan Sulava tai Klassikko -seoksella D-arvo on 695 g/kgka, kun taas toisella timotei-nurminata seoksella, jonka sadontuottokyky on vastaava, sulavuus on 684 g/kgka. Tuon 10 gramman eron merkitys tuottavuuteen on merkittävä. Paremman sulavuuden ansiosta lehmän energian saanti nousee korkeamman syönnin ja energiapitoisuuden ansiosta, ja se lisäenergia voi tuottaa maitoa +0,73 kg EKM/vrk, joka tarkoittaa 100 lehmän karjassa n. 7750 € vuodessa (taulukko 1). Jos ajatellaan asia peltohehtaaria kohden, 8000 kg:n kuiva-ainesadolla hehtaarilla tuottaa noin kahden lypsylehmän vuotuiset rehut, jolloin tuotto hehtaaria kohden on 151 euroa. Nurmisiemenen kustannus hehtaarille on noin 30-40 €/satovuosi, joten oikealla lajikevalinnalla on huomattavasti suurempi lisätulon mahdollisuus, kuin heikomman laatuisella, ja mahdollisesti halvemmalla lajikkeella saatava säästön mahdollisuus.

Sulavuuseron merkitys tuottoon

Teksti: Tuomas Uusitalo