Rehusadon kuidun määrä ja syönti-indeksi paranevat viivyttämällä ensimmäistä korjuuta

Ensimmäisen rehusadon korjuuseen ei kannata rynnätä liian varhain. Varhaisen korjuun vaarana on matalaksi jäävä kuitupitoisuus.

Taivalkosken Soutunivalla avautuu upea näkymä. Iijoen latvavedet virtaavat leveänä ja joen molemmin puolin levittäytyvät laajat peltoaukeat. Keskellä peltoja loistaa punainen navetta. – Olemme viimeisten 25 vuoden aikana raivanneet 80 hehtaaria uutta peltoa, yrittäjä Johannes Turpeinen avaa maiseman taustoja.

Hän omistaa Siltalan Maatila -osakeyhtiön veljensä Lauri Turpeisen kanssa. Veljekset ovat kehittäneet maitotilaansa määrätietoisesti. Kun he ryhtyivät vuonna 2004 yrittäjiksi, oli navetassa 30 lehmää ja viljelyssä 60 hehtaaria peltoa. Nyt lypsyasemapihatossa käyskentelee reilut 90 lehmää ja viljelyalaa on 140 hehtaaria.

Siltalan tilalla on kiinnitetty viime vuosina huomiota erityisesti kustannustehokkaaseen rehuntuotantoon. Myös omaa nurmirehua täydentäviin komponentteihin on panostettu. Ruokinta on selvästi onnistunutta, sillä ayrshirevaltaisen karjan keskituotos on noin 12 000 EKM kiloa vuodessa.

Osaavien yrittäjien apuna viljelyn ja ruokinnan suunnittelussa on yli kymmenen vuotta toiminut ruokinta-asiantuntija Kullervo Palovaara Hankkijalta.

Myöhäinen korjuu kannattaa

Eerik ja Johannes Turpeinen ja Kullervo Palovaara tarkastelevat apevaunun tekemää silppua. Silpussa pitää olla mukana teräviä korren pätkiä, sillä ne stimuloivat lehmän pötsin parempaan märehtimistulokseen. Hyvä silppu syntyy, kun apevaunun terät ovat terävät. Tylsillä terillä sekoitusaika venyy, mikä tekee seoksesta liian pehmeän.

Turpeiset ovat kokeilleet avoimin mielin erilaisia nurmenviljelytaktiikoita. Siemenseokseen on otettu timotein lisäksi ruokonataa turvaamaan kuivien kesien satoa. Nurmien täydennyskylvöjä tehdään joka vuosi. Nurmet uudistetaan viiden vuoden välein. Nurmien lopettaminen tapahtuu glyfosaatilla, jotta rikkakasvit saadaan nurmesta varmasti pois.

Viimeisimmät kokeilut ovat koskeneet ensimmäisen korjuun ajankohtaa. Yrittäjien tavoitteena on ollut saada rehuun enemmän kuitua. – Pelkkä D-arvo on hieman huono mittari säilörehun laadulle, sillä liian sulava rehu ei tuo litroja tankkiin. Riittävän korkea kuitupitoisuus parantaa kokonaissyöntiä, märehtimistä ja maitotuotosta. Sulamatonta iNDF-kuitua olisi hyvä olla 80 – 95 grammaa kilossa kuiva-ainetta, Palovaara tiivistää. – Kevätsato pitääkin tehdä äärimmäisen huolellisesti. Kun rehussa on kuitua, voi sitä käyttää hyvin umpilehmillekin. Kuitupitoista satoa voi sekoittaa myös odelmasadon kanssa.

Seosrehu tarkensi ruokintaa

Siltalan Maatilalla siirryttiin apevaunun käyttöön parisen vuotta sitten. Seos valmistetaan säilörehusta, Vilja-Maissiseoksesta ja Rypsi-Kronosta.

Ruokintatavan muutoksella ennakoitiin uuden pihaton rakentamista ja robottilypsyyn siirtymistä. Vaikka rakentaminen siirtyi kustannusten nousun vuoksi, ovat yrittäjät tyytyväisiä ruokinnan muutokseen. – Nyt saamme sekoitettua erilaatuisia paalirehuja paremmin ja rehu on tasalaatuisempaa, Johannes Turpeinen sanoo. Seosrehun lisäksi lehmille tarjotaan tuotoksen mukaan energiapitoista Auto-Houkutusta kioskeilta. Viljaseos vaihtui muutama kuukausi sitten energiapitoisempaan Vilja-Maissiseokseen. – Kokemukset maissista ovat hyvät. Se on selvästi parantanut rehun maittavuutta ja myös maitotuotosta, Turpeinen sanoo. Rehukustannuksia tilalla hallitaan kiinteähintaisilla termiinisopimuksilla. – Termiineillä voi pienentää hintariskiä. Termiinisopimus ei ole aina välttämättä halvin, mutta nytkin ostorehukustannus on tiedossa kahdeksaksi kuukaudeksi eteenpäin, Turpeinen perustelee.

Siltalan Maatila Oy

Kullervo Palovaaran (vas.) ja Johannes Turpeisen rehuyhteistyö on tuonut hyvää tulosta niin pelloilla kuin maitotuotoksissa. Molemmat kannustavat isommissa rehuostoissa kiinteähintaisten termiinisopimusten käyttöön.

Perustettu vuonna 2004
Omistajina Johannes ja Lauri Turpeinen
95 lehmää
140 hehtaaria nurmialaa, säilörehu korjataan omalla koneketjulla pyöröpaaleihin
Vuonna 2004 rakennettu lypsyasemapihatto, säilörehu sekoitetaan apevaunulla ja jaetaan pienkuormaajalla, väkirehu tarjoillaan kioskeista
Karjan keskituotos 12 000 EKM kg maitoa/lehmä/vuosi
Rehuyhteistyötä Hankkijan kanssa yli 10 vuotta
Maito kuljetetaan Arlan Sipoon meijeriin jalostettavaksi
Lähivuosien suunnitelmissa on kahden lypsyrobotin pihaton rakentaminen.

Siltalan Maatila Iijoen latvavesillä Taivalkosken Tyrävaarassa.

Siltalan Maatila sijaitsee Iijoen latvavesillä Taivalkosken Tyrävaarassa. Siltalan suvun miehiä esiintyy myös Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa. Navetan ympärillä on 140 hehtaaria peltoa.

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen