Riittääkö pelkkä liete laadukkaan nurmirehun tuottamiseen?

Lietelanta on arvokas kierrätyslannoite, jonka käyttö kannattaa suunnitella hyvin tilatasolla. Monella tilalla nurmiala ja lietteen käyttömäärät ovat vakiintuneet tasolle, joka tukee hyvin tehokasta nurmiviljelyä. Ongelmia tulee sääoloiltaan poikkeuksellisina vuosina, jolloin nurmiala, nurmirehun tarve ja lietteen määrä eivät ole optimissaan. Pelkkä lietteen käyttö tai liian suuret lietteen käyttömäärät aiheuttavat sadonmenetyksiä eikä nurmirehu vastaa laadultaan märehtijöiden tarpeita. Muutaman lohkon huonolaatuinen rehu sekoittaa ruokintasuunnitelmien tekoa talven aikana. Vastaus otsikon kysymykseen onkin helppo, ei riitä. Pelkällä lietteellä lannoitettu toinen nurmisato jäi Hankkijan Kasvuohjelman testikaistoilla Simossa 1 300 kg ka/ha alhaisemmaksi ja rehun raakavalkuaispitoisuus jäi alle minimitavoitteen. Nurmirehun seleenipitoisuus on myös lähellä nollaa, sillä karjanlannan orgaanisiin yhdisteisiin sitoutunut seleeni ei ole kasveille käyttökelpoista.

Kuivina kasvukausina lietteen käyttö haasteellista

Lietteen ja muiden orgaanisten lannoitteiden sisältämät ravinteet vapautuvat viiveellä ja siksi niiden paras käyttöajankohta nurmille on toiselle sadolle. Tällöin myös pelto kantaa raskaita levitysvaunuja paremmin. Kuivina kesinä ravinteiden vapautuminen on normaalia hitaampaa, sillä vapautuminen on riippuvaista maan mikrobiston aktiivisuudesta, joka sekin kärsii maan kuivuudesta. Levitystavasta riippuen voi lietteen multaus myös vahingoittaa juuristoa ja lisätä kuivuuden aiheuttamia ongelmia kasvustossa. Urakoitsijoiden aikatauluista tai lietesäiliön täyttymisestä johtuen liete voidaan joutua levittämään jo ensimmäiselle sadolle. Parhaat satovasteet kuitenkin saadaan, kun liete käytetään toiselle sadolle. Tällöin hidas ravinteiden vapautuminen ei alenna arvokkaan ensimmäisen sadon määrää. Viime kesän kokemusten perusteella toiselle sadolle levitetyn lietteen ravinteet olivat todennäköisimmin käyttökelpoisia vasta kolmannelle sadolle.

Lietteen ja orgaanisten lannoitteiden täydentäminen aina tärkeää

Lietelannan täydennyslannoitus on useiden vuosien kokemuksella todettu tehokkaimmaksi tavaksi hyödyntää ravinteet sadonmuodostukseen. Hankkijan Kasvuohjelman kaistoilla Simossa selvitettiin myös lietteen käytön vaikutuksia nurmirehun laatuun (Kuva 1). Kaistoille levitettiin joko pelkkää lietettä 30 t/ha (50 kg N/ha) tai sama lietemäärä täydennettiin YaraMila NK2, YaraMila Y10 tai YaraMila Y4 (36 kg N/ha) lannoitteilla. Pelkällä lietteellä lannoitetun kaistan sato jäi yli 1300 kg ka/ha alhaisemmaksi kuin YaraMila Y4 täydennyslannoitettu kaista. Myös nurmirehun raakavalkuaispitoisuus jäi alle tavoitetason, 117 g/kg ka. Pellon viljavuuskalium oli huononlainen ja odotetusti YaraMila lannoitteiden sisältämä kalium paransi myös typen hyödyntämistä sadonmuodostuksessa. Kaliumin lisäksi YaraMila Y10 ja Y4 sisältämä fosfori näkyi nurmisadossa parantuneena typen hyödyntämisenä ja korkeampana rehun raakavalkuaispitoisuutena.

Nurmen tuottama valkuaissato tuplaantui lietteen täydennyslannoituksen myötä. Valkuaissato oli lietekaistoilla 390 kg/ha. Vastaavasti YaraMila Y4 täydennyslannoitetuilla kaistoilla valkuaissato oli 800 kg/ha johtuen suuremmasta nurmisadosta ja korkeammasta raakavalkuaispitoisuudesta. Nurmirehun raakavalkuaiselle on vaikea laskea yksiselitteistä hintaa, mutta kokeneelle ruokintasuunnitelmien tekijälle nurmirehun laadussa mitattujen erojen merkitys on selvä. Riittävä nurmirehun raakavalkuaispitoisuus vähentää ostovalkuaisen tarvetta ja helpottaa ruokinnan suunnittelua.

Mervi Seppänen, Yara Suomi
Kehityspäällikkö, nurmet