Tasoitusta nurmirehun laatuun Hankkijan kasvuohjelmalla ja YaraVita-lehtilannoituksella

Kuiva kasvukausi vaikuttaa nurmirehun kivennäis- ja hivenainepitoisuuteen. Kuivuus lisää erityisesti nurmikasvien kaliuminottoa, onhan kaliumilla tärkeä rooli kasvin sopeutumisessa kuiviin oloihin. Viime kesänä tehtyjen melkein sadan pilottilohkon raaka-aineanalyysien ja lannoitustietojen perusteella voidaan todeta, ettei valittu lannoite selittänyt rehun kaliumpitoisuuksia. Nurmien kaliuminotosta voit lukea lisää kevään Leipä Leveämmäksi-lehdestä. Kuivuus vaikuttaa myös muiden ravinteiden ottoon ja kahden viime kesän aikana onkin YaraVita-lehtilannoituksella saatu sadon ruokinnallisen laadun parantumisen lisäksi myös hyviä satovasteita. Hankkijan Kasvuohjelmaruuduilla Kannuksessa YaraVita Thiotrac 5 l/ha + YaraVita Amazinc 1 l/ha -käsittely lisäsi kuiva-ainesato +500 kg/ha ja nosti nurmirehun sinkki ja mangaanipitoisuutta. Mahdollisesti suuremmasta sadosta ja tasapainoisesta lannoituksesta johtuen myös YaraMila Y 4 + NK 2 -lannoitettujen nurmien kaliumpitoisuus oli pelkällä typellä lannoitettuja ruutuja alempi.

Hankkijan kasvuohjelmalla lisää nurmisatoa

Hankkijan Kasvuohjelma tuotti merkittävän sadonlisän, noin +2 700 kg ka/ha, kuivanakin kasvukautena. Sadonlisästä YaraVita Thiotrac + YaraVita Amazinc – lehtilannoituksen ansiota oli noin +500 kg ka/ha.

Tasapainoinen lannoitus

Kuivanakin kasvukautena saavutettiin Hankkijan Kasvuohjelmaruuduilla sadonlisiä kun pelkän typpilannoituksen (YaraBela 80 N+54 N+15 N) sijasta nurmet lannoitettiin kasvuohjelman mukaisesti tasapainoisella lannoituksella (YaraMila Y4 100N + YaraMila NK2 80N+60N). Myös YaraVita-lehtilannoituksella (YaraVita Thiotrac 5l/ha +YaraVita Amazinc 1 l/ha) merkittävä sadonlisä. Hankkijan Kasvuohjelma, Kannus 2019.

Nurmirehun kaliumpitoisuus korkein pelkällä typellä lannoitetuissa havaintoruuduissa

Viime kesänä mitattiin nurmisäilörehusta huomattavan korkeita kaliumpitoisuuksia, niin myös Kannuksessa. Kannuksessa hietamoreenin viljavuuskalium oli luokkaa hyvä tai korkea (6,4-6,6 mg/l,) mangaani välttävä (18-20), ja muut ravinteet ’vihreällä’. Lannoitettaessa ensimmäinen sato pelkällä typellä (YaraBela 80 N/ha) vaihteli nurmirehun kaliumpitoisuus 36-40 g/kg ka. Lannoitettaessa YaraMila Y 4 (100 N), jossa lannoituksen mukana lisättiin 60 kg K/ha, oli nurmirehun kaliumpitoisuus alhaisempi 32-36 g/kg ka. Myöskään Yaran pilottilohkoilla (n. 100 kpl) ei havaittu viime kesänä yhteyttä kaliumlannoituksen määrän ja nurmirehun kaliumpitoisuuden välillä. Nurmikasvien kaliumin ’luksusottoon’ vaikuttavat mahdollisesti muutkin tekijät kuten reservikaliumin määrä maassa sekä Kannuksen tulosten perusteella myös muiden ravinteiden saatavuus ja satotaso.

Hankkijan Kasvuohjelma nurmirehun määrän ja laadun takeena

Sopeutuminen kasvukauden äärioloihin on ilmastonmuutoksen myötä yhä ajankohtaisempaa myös nurmirehun tuotannossa. Riittävä nurmirehu varmistetaan lannoittamalla ensimmäinen sato riittävästi, oli kyseessä apilapitoinen nurmiseos tai ei, sillä apiloiden sadonmuodostus painottuu kesään ja loppusyksyyn. Hankkijan Kasvuohjelman ja pilottitilojen tulosten perusteella voidaan todeta, että tasapainoinen lannoitus on paras tae riittävälle ja hyvälaatuiselle nurmisadolle myös kuivana kesänä.

Myös ymmärrys nurmirehun laadun optimoinnista lisääntyy koko ajan. Tämän kesän yllättävät havainnot mm. nurmirehun kaliumpitoisuuksista vaatii vielä tulosaineiston lisäanalysointia. Selvää kuitenkin on, ettei kaliumin ’luksusotto’ ole suoraan riippuvaista lannoituksen määrästä. Aiheesta kannattaa lukea lisää seuraavasta Leipä Leveämmäksi-lehdestä.


Mervi Seppänen
Kehityspäällikkö, nurmet
Yara Suomi