Varmista nurmien kevätsato riittävällä fosforilannoituksella

Nurmet aloittavat kasvunsa keväällä maan lämpötilan ollessa vasta nolla astetta. Kylmässä maassa maan omat fosforivarannot eivät ole vielä käytettävissä ja kasvuunlähtöön tarvitaan fosforia YaraMila-lannoitteista. Viime kevään tilakokeen tulokset osoittivat, kuinka korkeammalla fosforilannoituksella saavutetaan taloudellisesti kannattava sadonlisä.

Nurmiviljely ja fosforilannoituksen vaikutukset kuvituskuva

Fosforilannoituksen lisääminen toi merkittävän sadonlisän

Fosforilannoituksen hyöty ensimmäisen nurmisadon lannoituksessa osoitettiin Yaran pilottitilalla tehdyssä peltokokeessa. Satoisan nurmilohkon (KHt, erm) viljavuusfosfori on luokkaa välttävä. Tila huolehtii riittävästä kaliumlannoituksesta nurmen perustamisvuosina Yara BIOTIITTI:lla ja käyttämällä kaliumpitoisia YaraMila-lannoitteita ja lietettä.

Kokeessa ensimmäisen sadon lannoitukseen vaihdettiin korkeampifosforinen YaraMila Y5-lannoite YaraMila Y4-lannoitteen tilalle, jolloin fosforilannoitus nousi 10 → 23 kg P/ha. Fosforilisäys nosti nurmisatoa 500 kg ka/ha. Satsaus fosforilannoitukseen kannatti myös taloudellisesti, sillä lannoitekustannuksen nousu palautui laadukkaan sadonlisän myötä (ROI 5,6).

Nurmisadon fosforilannoitus kaavio YaraMila Y4 ja YaraMila Y5
Kuva 1. Nurmisadon määrä (kg ka/ha) ja raakavalkuaispitoisuus, kun ensimmäisen nurmisadon fosforilannoitusta lisättiin 10 → 23 kg P/ha. (Yaran pilottitila, 2024).

Fosforilannoituksella ylläpidetään nurmilohkon viljavuutta

Satoisilla nurmilohkoilla viljavuusfosforin ylläpito on jopa sadonlisää tärkeämpää. Luken kokeissa nurmen uudistamisvuosina viljelty rehuohran sato aleni, jos viljavuusfosfori aleni liikaa.


Mervi Seppänen
YaraSuomi