Viljavuusfosforin arvo nurmilohkolla?

Nurmisadon mukana poistuu vuosittain huomattavia määriä ravinteita. Pellon perusparannustoimien lisäksi on tärkeää palauttaa valtaosa sadon mukana poistuneista ravinteista takaisin peltoon, jotta pellon sadontuottokyky ei alene.

Viljavuusfosfori alenee

Ympäristövaikutusten vähentämiseksi on fosforin käyttöä rajoitettu koko 2000-luvun ja peltojemme fosforitaseet ovat olleet vuosia negatiivisia. Eurofinsin tilastojen perusteella matalien viljavuusluokkien kasvu on ollut nopeaa ja välttävään tai sitä alempiin viljavuusluokkiin kuuluu jo 65 prosenttia pelloista.

Rehuvilja kärsii

Luke Maaningalla juuri päättyneen Fomare-hankkeen* tulosten perusteella nurmet pystyvät hyödyntämään tehokkaasti maan heikkoliukoisempia fosforifraktioita. Sen sijaan rehuohra voi kärsiä sadonmenetyksestä. Luken kokeissa rehuohran sadosta menetettiin noin 1 000 kg/ha/v, kun maan viljavuusfosfori laski korkeasta välttävään eikä fosforilannoituksella pystytty nostamaan satoja takaisin samalle tasolle. Nurmet uusitaan suojaviljaan 3-5 vuoden välein ja suojaviljana viljelty rehuvilja on tärkeä osa kotieläintilan rehuomavaraisuutta. Jo 500 kg/ha/v menetys rehuohran sadossa viljavuusluokan alenemisen johdosta voi lisätä sadan lypsävän ruokinnassa tarvittavaa ohran viljelyalaa noin 6 ha/v tai lisätä ostorehun tarvetta. Siksi nurmilohkojen fosforilannoitukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Tavoitteena tulisi olla nykyisen viljavuusfosforiluokan ylläpitäminen.

Nurmilohkon fosforilannoitus

Hyvälaatuisen nurmisadon mukana poistuu vuosittain noin 24-30 kg fosforia/ha. Kotieläintiloilla karjanlanta on tärkeä fosforin lähde ja siksi karjanlantaa tulisi käyttää hallitusti erityisesti satoisien nurmilohkojen toisen sadon lannoitukseen. Tarkista satoisien nurmilohkojen lannoitussuositus Oma Yaran lannoitelaskurista. Linkin Oma Yaraan saat lannoitetilauksen yhteydessä.

*) Fomare-hanketta rahoittivat MAKERA ja Yara Suomi Oy.

Teksti: Mervi Seppänen, vanhempi agronomi, Yara Suomi