Kuivan korjuukelin vaikutukset rehunsäilöntään happopohjaisilla säilöntäaineilla

Hyvä poutasää hälventää monta huolta rehunkorjuusta, mutta tuo mukanaan uusia huomion tarpeita. Varautumalla ja huomioimalla nämä tekijät, voidaan minimoida sään mukanaan tuomat riskit. Sen jälkeen rehuntekoon voi keskittyä auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta.

Sopeuta niiton ja karhotuksen väli olosuhteisiin

Siiloon säilöttävän rehun kuiva-ainepitoisuuden optimi on noin 28–35 %. Yläraja tulee äkkiä vastaan, jos pystykasvusto on jo valmiiksi lähes 30 %:n kuiva-ainepitoisuudessa tai jos sato on niukka ja karhot jäävät ohuiksi. Näissä tilanteissa karhot kannattaa yhdistää heti niiton jälkeen ja korjata saman tien siiloon. Varisemistappioiden minimointiin kannattaa panostaa, koska se näkyy korjatun massan määrässä ja energiapitoisuudessa. Kuivan rehumassan riskinä on, että sulavat kasvinosat jäävät helposti pellolle.

Varaudu kuivaan rehuun sille sopivalla säilöntäaineella

Realisti varautuu myös siihen, että osa rehusta pääsee vääjäämättä yli 35 %:n kuiva-ainepitoisuuden eikä tiivisty siilolla kuten märempi rehu. Jos lisäksi siilo joudutaan avaamaan lämpimän sään aikaan samana kesänä, on tappioiden minimoimiseksi syytä säilönnässä käyttää AIV Ässä Na:ta tai AIV Viaa, joissa on riittävästi tehoa hiivojen ja homeiden torjuntaan. Tiivistämisestä ei parane tinkiä ja lyhyt silpunpituus helpottaa lopputuloksen saavuttamista.

Hankkijan Priman koostumus tukee esikuivatun säilörehun laatua sen sisältämän propionihapon vuoksi. Lisäksi sen riittävä kokonaishappopitoisuus turvaa pH:n laskun ja lisätty natriumformiaatti tekee sen käyttäjä- ja koneystävälliseksi sekä nostaa ruokinnan kannalta hyödyllistä säilörehun natriumpitoisuutta. Hankkija Prima on laajan kuiva-ainekäyttöalueen (25–40 %) säilöntäaine, tehden siitä turvallisen valinnan ennakkokauden ostoihin, kun korjuukelit eivät ole vielä tiedossa.

Maittavin rehu on rajoittuneesti käynyttä

Poutasäällä on helpompaa tehdä maittavaa erinomaista rehua. Kuivan kesän 2018 jälkeen maidon rasvapitoisuus oli monella tilalla totuttua korkeammalla tasolla. Se johtui siitä, että lähtökohtaisesti kasvimateriaalissa oli paljon sokereita, sillä kasvusto ei veden puutteen vuoksi voinut käyttää niitä kasvuunsa. Kun tällainen kasvusto kuivahti nopeasti ja säilöttiin hapolla, saatiin rehua, jossa oli sokereita hyvin jäljelle. Rehu maittoi hyvin ja maidon pitoisuudet paranivat.

Muurahaishappoon perustuvat säilöntäaineet ovat tehokkaasti säästäneet rehun sokereita, ja vaikutus on tehostunut esikuivatuilla rehuilla. Rehun syönti lisääntyy aina sokeripitoisuuteen 110 g/kg ka. (Lähde: Artturi-säilörehuanalyysit 2017 rehut).

Lähteet:
Huhtanen et al. 2007