Maatalouden tulojen monipuolistuminen vastuullisuusdirektiivin aikakaudella
Joko luit Tarmo Kajanderin artikkelin uudesta Puntari-alustastamme? Tällä on merkitystä jatkossa enemmän kuin heti alkuun jaksaisi uskoa.
Tuleva lainsäädäntö tulee tosiaan muuttamaan toimintakenttää, vaikka monet yritykset ovatkin toteuttaneet vastuullisuustyötään samalta pohjalta jo vuosia. Se, että koko arvoketjun huomioon ottavasta ja kokonaisvaltaisesti ympäristöä ja sosiaalisia vaikutuksia tarkastelevasta vastuullisuustyöstä tulee nyt pakollista, ei ole lainkaan huono asia – varsinkaan viljelijän näkökulmasta. Tulevaisuudessa tilalta myytävien tuotteiden hinta ei muodostu ainoastaan määrästä ja laadusta, vaan hinta määräytyy sen mukaan, mitä toimia tilalla on tehty ja kuinka hyvin tilanteen pystyy osoittamaan. Puntarimme on ensimmäinen askel tähän suuntaan.
EU:n Green Deal sisältää lukuisia jo hyväksyttyjä ja vielä neuvoteltavissa olevia direktiivejä, jotka tulevat uudistamaan EU:n alueella toimivien yritysten toimintaa. Kokonaisuuteen liittyvä huolellisuusvelvoite (CSDDD) edellyttää yrityksiä ottamaan huomioon koko arvoketjunsa ympäristövaikutukset sekä sosiaaliset ja hallinnolliset riskit. Viljelijöiden näkökulmasta tämä tarkoittaa, että vastuullisuus ei ole vain lisävaatimus, vaan myös mahdollisuus erottua ja parantaa kilpailukykyä markkinoilla. Pystymme jo nyt tuottamaan lisäarvoa hiilensidonnasta, mutta toinen – nopeasti perässä tuleva mahdollinen tulonlähde – on biodiversiteetin lisääminen. Molempien tarkka mittaaminen on erittäin haastavaa, mutta yleinen konsensus on, ettemme ehdi jäädä odottamaan eksaktia tiedettä. Tarvitsemme merkittäviä toimia heti.
Tiedämme jo maalaisjärjellä ja intuitiolla tiettyjen toimintojen parantavan ekosysteemin tilaa, joten jo näiden toimintojen toteen näyttämisellä on arvo. Siksi itse kannustan termiä ”ecosystem lift”, jonka sateenvarjon alle mahtuu niin hiilensidonta, biodiversiteetin lisääminen, vesistöjen kunnon parantaminen – kuin ihmisenkin hyvinvointi. Jatkossa viljelijän vuosittainen raportointi kauppakumppaneille ja rahoituslaitoksille voisi sisältää yksinkertaisesti tiedon siitä mitä tavoittelen, minkälaisella toimintasuunnitelmalla, ja mitä toimia olen tehnyt kuluneena vuonna parantaakseni itseäni ympäröivän ekosysteemin tilaa. Moinen tarkastelu ei olisi pahitteeksi ihan meille jokaiselle, oli maatilayritystä tai ei.
Viljelijöiden tulevaisuus on vahvasti sidoksissa siihen, kuinka hyvin he pystyvät sopeutumaan ja hyödyntämään vastuullisuusdirektiivin tarjoamia mahdollisuuksia. Ekosysteemin tilaa parantamalla saa neuvoteltua matalampia lainakorkoja ja korkeampia hintoja tuotannosta, jotka molemmat jo luovat kestävämpää ja vastustuskykyisempää taloutta. Vakaan talouden tuoman turvan myötä jaksaminen ja hyvinvointi lisääntyy, mikä taas heijastuu positiivisesti takaisin ympäristön tilaan. Tulovirtojen monipuolistaminen kestävin keinoin voi tarjota sekä ympäristöllisiä että taloudellisia hyötyjä, ja olla avainasemassa maatalouden tulevaisuuden turvaamisessa.
Miksi muutos on välttämätön?
Meillä on yksi maapallo, jonka kantokyky ei enää riitä. Kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta on jo ylittynyt. Moni kuitenkin muistanee otsonikadon (Stratospheric ozone depletion) huippuvuoden 1995, joka tehokkaalla lainsäädännöllä ja yhteistyöllä saatiin käännettyä parempaan päin. Samaa tavoitellaan nyt tulevalla lainsäädännöllä, joskin tilanne on huomattavasti haastavampi.
Teksti: Lumi Parviainen, Hankkija Oy
Lähde: Azote for Stockholm Resilience Centre, Stockholm University. Based on Richardson et al. 2023, Steffen et al. 2015, and Rockström et al. 2009