Mikä ihmeen uudistava?
Teksti: Lumi Parviainen, Hankkija Oy
Uudistava toiminta alkaa olla maatalouden parissa jo monellekin tuttu termi. Varsinkin uudistavaan viljelyyn liittyvää sanastoa ja periaatteita kehitetään kovaa vauhtia. Käsitteenä uudistava voi kuitenkin monelle olla tuntematon ja sen tieteenalojen rajoja rikkova, moniulotteinen ja laaja luonne saattaa yllättää.
ALOITETAAN TERMISTÄ KESTÄVÄ.
Kestävän tuotannon tavoite on estää toiminnan negatiiviset vaikutukset. Uudistava eli regeneratiivinen toiminta sen sijaan keskittyy aktiivisesti lisäämään positiivisia vaikutuksia. Mikäli toiminnalla on siis elämän edellytyksiä vahvistavia ominaisuuksia ilman että toiminto tuottaa sen myötä merkittävää haittaa millekään toiselle osaalueelle, on toiminta uudistavaa.
Tavanomainen (engl. Conventional) tuotanto käsitetään tänä päivänä vahvasti teollisen aikakauden edustajana, jossa toiminnan ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia ei aktiivisesti tarkastella ja niiden merkitys on tuottajalle lähtökohtaisesti olematonta – lyhyen tähtäimen taloudellisen hyödyn ollessa toiminnan päätavoite. Tämä tarkoittaa myös sitä, että taloudellinen hyöty pyritään maksimoimaan huolimatta siitä, kuinka kuluttavaa se on ympäristön lisäksi myös tuotannon eteen työskentelevälle – viljelijälle.
Vasemmalta alhaalta lähtiessä toiminta on ympäristöä ja ihmistä kuluttavaa (negatiivinen vaikutus).
Kaavion keskellä tilanne on vakaa ja kestävä (sustainable). Pidemmälle, oikealle noustessa vahvistava ja regeneratiivinen (positiivinen vaikutus). Voimme asettaa minkä tahansa suunnittelemamme tai itseemme kohdistuvan toiminnon kaaviolle hahmottaaksemme sen elinvoimaa lisääviä tai kuluttavia vaikutuksia. Kestävä hyvinvointi saavutetaan vihreällä alueella. Muutosta ja uusia ratkaisuja on etsittävä, mikäli tilanne on jatkuvasti kuluttava (oranssi alue).
Tässä valossa tarkasteltuna uskallan väittää, että suomalaisista tiloista hyvin harva, jos yksikään, on sanan varsinaisessa merkityksessä tavanomainen. Jos toimintamme tuottaa positiivisia vaikutuksia ympäristöömme, se tuntuu hyvältä. Jos pellot ja luonto ympärillämme voi silminnähden huonosti, voi tunne olla raastava. Elävä, monipuolinen ja hyvinvoiva peltomaisema voi taasen tuntua sielussa asti. Toimimme luonnostamme ympäristömme ja yhteisömme hyvinvoinnin eteen ja haluamme välittää sen kokemisen mahdollisuutta myös jälkikasvullem me. Et siis kuulu tiettyyn kategoriaan sen perusteella mitä sertifiointeja, todisteita – tai kavereita – sinulla on, vaan sen perusteella miten toimit ja ajattelet – kuinka tarkastelet toiminnan vaikutuksia ja mihin suuntaan kehität toimintaasi.
Ympäristön hyvinvointi ei kuitenkaan yksin riitä kannattelemaan omaa hyvinvointiamme, sillä ekosysteemimme on lähintä toimintaympäristöämme laajempi. Maailmamme on muuttunut vuosikymmenien aikana paljon aiempaa monimutkaisemmaksi, jolloin myös odotukset, vaatimukset, kriisit, riskit ja monet muut kuluttavat tekijät lisääntyvät jatkuvasti ja hallit semattomasti. Jatkuvasti kuluttava ympäristö alentaa toimintakykyämme ja jaksamistamme sekä lisää automaattisesti negatiivisia vaikutuksia niin omaa terveyttämme, sosiaalisia suhteitamme kuin ympäristöämme kohtaan.
Tästä syystä hyvinvointia ja elinvoimaa lisäävä yhteistyö, yhteisesti tavoitteellinen toiminta ja kehitys on ehdottomasti kaikkien arvoketjussa toimivien vastuulla.
Meistä jokaisen tulisi pyrkiä omassa työssämme ja elämässämme toimimaan uudistavasti. Kun nyt käsitämme uudistavan viljelyn koskevan pitkälti hiilensidontaa ja rajoittuvan yksin viljelijän toimintaan, voisimme ryhtyä puhumaan pikemminkin uudistavasta toiminnasta, jossa pyrimme lisäämään hyvinvointia ja elinvoimaa koko arvoketjun vaikutuspiirissä, parhaimpamme mukaan ja jatkuvasti parantaen – koko, ihmisen mukaan lukevassa, ekosysteemissä. Kuten negatiiviset, niin myös positiiviset vaikutukset voivat lisääntyä yhdestä lähtökohdasta automaattisesti ja arvaamattomasti eteenpäin, ja vain tällöin voimme sanoa toimivamme sanan varsinaisessa merkityksessä regeneratiivisesti.
Lähteet: 1) What is ‘conventional’ agriculture?
Global Food Security. James Sumberg & Ken E. Giller. Volume 32/202
Kestävän tulevaisuuden rakentaminen on tekemisessämme avainasemassa. Sitä ei kuitenkaan rakenneta yksin, vaan toteutuakseen toiminta vaatii avointa yhteistyötä ja yhteistä motivaatiota koko globaalilla kentällä. Hankkija toimii osana UN Global Compact verkostoa yhdessä yli 15 000 yrityksen ja 3 000 nimenkirjoittajan kanssa yli 160 eri maasta. Aktiivisella otteellamme vahvistamme suomalaisten yritysten edelläkävijyyttä yritysvastuussa ja kestävän kasvun mahdollistajina.
Hankkija kehittää yritysvastuuta osana UN Global Compact verkostoa. UN Global Compact aloitteeseen sitoutuneet organisaatiot sitoutuvat omaksumaan, tukemaan ja toteuttamaan omassa vaikutuspiirissään kymmentä ihmisoikeuksiin, työelämän periaatteisiin, ympäristöön ja korruption vastaiseen toimintaan liittyviä perusarvoja. Raportoimme kehityksestämme vuosittain YK:lle yhdessä emoyhtiömme Danish Agron kanssa.