Hometoksiinien hallinta viljakaupassa 2025

Hometoksiinit ovat olleet viimeisen kahden satokauden aikana merkittävä haaste koko Suomen viljasektorille. Toksiinien hallinta on vaikuttanut tuoteturvallisuuteen ja tulee vaikuttamaan jatkossakin, ellei ongelmaan löydetä tehokkaita ratkaisuja. Erityisesti vuoden 2024 sadossa hometoksiiniongelma on korostunut Suomessa ja muualla Pohjolassa, heikentäen suomalaisen kauran vientimahdollisuuksia.

Hometoksiinien torjuntaohjelma kauralle

Hankkija on kehittänyt torjuntaohjelman kauran tuotantoon satokaudelle 2025 omien kasvuohjelmakokeidensa pohjalta.

Viljelijät, jotka ostavat ohjelman mukaiset torjunta-aineet Hankkijalta vähintään 10 hehtaarille, voivat hyödyntää erikoisedun. Hankkija tarjoaa sadon 2025 kauran termiinisopimuksiin laatuhinnoittelun ilman mahdollisia DON-vähennyksiä kauppakelpoisuuden täyttäville erille. Lisätietoja DONVAPAA-kampanjan kauppaehdoista saat myyjältäsi.

Mitä hometoksiinit ovat?

Hometoksiinit eli homemyrkyt ovat homesienten erittämiä terveydelle haitallisia yhdisteitä. Tunnetaan satoja hometoksiineja, mutta vain muutamat niistä aiheuttavat merkittäviä ongelmia ruokaketjussa.

Merkittävimpiä hometoksiinien lähteitä ovat:
• Nuijahomeet (Aspergillus-suku)
• Pensselihomeet (Penicillium-suku)
• Punahomeet (Fusarium-suku)

Elintarvikeviljojen punahomeiden hometoksiineihin kuuluvat DON ja HT2+T2. Uusin EU-asetus (EU) 2023/915 astui voimaan 1.7.2024 ja määrittää elintarvikeviljojen enimmäismäärät turvallisuuden varmistamiseksi. Hometoksiinit voivat aiheuttaa moninaisia terveys- ja hedelmällisyysongelmia sekä ihmisillä että eläimillä.

Hometoksiinit viljoissa

Kaikissa viljalajeissa voi esiintyä homeita, mutta hometoksiineja ei voi havaita silmämääräisesti. Niiden tunnistamiseen käytetään kemiallista analysointia. Hometoksiinit esiintyvät yleensä viljan pintakerroksissa, mutta voivat muodostua myös jyvien sisäosiin.

DON-toksiini on yleisin hometoksiini ja muodostuu kosteassa kasvustossa kukinta- ja puintiaikaan. Uuden EU-asetuksen myötä lakisääteiset raja-arvot astuivat voimaan myös T-2 ja HT-2 toksiineille, jotka syntyvät erityisesti kuumissa ja kuivissa olosuhteissa.

Viranomaiset valvovat viljan, elintarvikkeiden ja rehujen laatua myös toksiinien osalta. Toksiinirajat vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä raakavilja vai jatkojalostettu tuote, kuten kuorittu kaura tai valmiit elintarvikkeet.

DON-hometoksiinit rehuissa

Rehuviljoille ja rehutuotteille on määritetty suositusrajat hometoksiineille eri eläinlajeille ja ikäryhmille. Erityisesti emakot ja porsaat ovat herkkiä hometoksiineille, ja ne voivat aiheuttaa hedelmällisyyden ja elävyysongelmia.

Rehujen hometoksiinirajat ovat tiukemmat kuin rehuviljan lakisääteinen raja 7,5 mg/kg. Haastavina vuosina, kun viljaperäisessä raaka-aineessa on runsaasti toksiineja, viljan vastaanottorajoja voidaan laskea rehun toksiinikuorman hallitsemiseksi.

Hometoksiinien pistemäinen esiintyvyys

Hometoksiineille on tyypillistä epätasainen jakautuminen. Samasta kuormasta voidaan saada eriävät analyysitulokset riippuen näytteenottokohdasta. Esimerkiksi tutkimuksessa, jossa otettiin 100 näytettä 26 000 kg:n vehnäkuormasta, DON-pitoisuudet vaihtelivat 0,8 mg/kg ja 2,7 mg/kg välillä.

Lähde: Biselli S. ym. Investigation of the distribution of deoxynivalenol and ochratoxin A contamination within a 26 t truckload of wheat kernels. Mycotoxin Res. 2008 Jun;24(2):98-104. doi: 10.1007/BF02985287.

Lainsäädäntö määrittää, että yksikin lakirajat ylittävä tulos tekee viljasta kelpaamatonta elintarvikkeeksi. Pistemäisen jakautumisen vuoksi kansainvälistä tutkimusta tehdään jatkuvasti, ja sen pohjalta kehitetään analyysimenetelmiä sekä näytteenottokäytäntöjä. Nykyisin käytettävissä on erilaisia EU-hyväksyttyjä pikamittareita ja laboratoriomenetelmiä, joiden toimivuutta valvotaan säännöllisesti.