Mitä viljanäytteet kertovat kasvukaudesta?
Viljakaupan ennakkonäytepusseihin täytettyjen viljelytietojen perusteella voidaan tehdä läpileikkausta edellisestä kasvukaudesta ja sen ominaispiirteistä. Nämä viljelytiedot ovat arvokasta käytännön tietoa, joiden avulla kehitetään Hankkijan toimintoja ja tuotevalikoimia.
Kasvukausi 2020 tarjosi haastavat kasvuolosuhteet viljelykasveille. Hyvin vähäsateinen toukokuu ja kesäkuun alku aiheuttivat viljelykasveissa kuivuusstressiä. Viljojen tähkien ja röyhyjen jyvälukumäärä jäi tästä johtuen vähäiseksi. Kesäkuun lopussa alkaneet runsaat sateet tekivät loppukasvukaudesta haasteellisen. Tämä näkyi myös ennakkonäytetilastoissa; satotaso tippui kaikkien lajien osalta edellisvuoteen verrattuna. Myös laadullisesti viljasato oli heikompi. Kauran satotasoksi arvioitiin keskimäärin 4230 kg. Satoarviot muiden kevätviljojen osalta jäivät alle 4000 kiloon hehtaarilta.
Syysviljoilla hyvä esikasvivaikutus
Ennakkonäytetilastosta oli nähtävissä, että syysviljat ovat hyviä kevätviljojen esikasveja. Esimerkiksi kevätvehnän sato syysviljan jälkeen oli keskimäärin 744 kg suurempi verrattuna tilanteeseen, jossa esikasvina oli kevätvilja. Syysviljojen syvä juuristo sekä talviaikainen kasvipeitteisyys parantavat maan rakennetta ja tehostaa maan vedenpidätyskykyä. Tulosten perusteella syysviljojen myönteinen satovaikutus esikasvina näkyi kaikilla kevätviljoilla. Syysviljojen keskisato oli 4700 kg/ha.
Tautitorjunnalla hyvät satovasteet
Vähäsateisen kesäkuun jälkeen säätyyppi muuttui viileämmäksi ja sateisemmaksi heinäkuussa. Jatkuvat sateet loivat otolliset leviämisolosuhteet myös kasvitaudeille. Ennakkonäytetilastosta selviää, että ohralla tautitorjuttujen kasvustojen sato oli yli 700 kg parempi kuin ilman tautitorjuntaa. Tautitorjunnan vaikutus viljan laatuun näkyy esimerkiksi korkeampana hehtolitrapainona. Ohralla kyseinen vaikutus oli 1,9 kg.
Tautitorjunnan vaikutus kauran, ohran ja vehnän satoon ja hehtolitrapainoon.