Viljamarkkinoilla satokausi alkanut uusissa merkeissä

Pohjois-Euroopassa on korjattu pieni sato. Kuivuus vei ainakin reilun kolmanneksen sadosta monessa maassa. Viljan hinnat ovat nousseet viime satokausista, mutta vaihtelua tullaan varmasti näkemään.
Myös Suomessa korjattiin laadultaan hyvä, mutta pieni sato. Pienempi viljasato asettaa markkinat meilläkin uuteen tilanteeseen. Selvää on, että sato ei kata koko kotimaan kysyntää. Normaalia enemmän viljan tuontia tarvitaan. Markkinat ovat alkaneet hakea tasoaan jo tuontihintojen kautta myös vehnällä ja ohralla. Viljan tarjonta oli puintikaudella selvästi normaalia pienempää. Markkinahinnat ovat reagoineet tilanteeseen ja puintiajan jälkeen tarjonta on ollut vilkasta, erityisesti kauralla.

Vehnä

Vehnäsato on laadultaan erittäin hyvää, sakoluvut pysyivät korkeina (350 ja yli) ja valkuaistasot ovat korkeita sekä syys- että kevätvehnällä (keskimäärin 15 %). Ensimmäiset tasearviot ennustavat jopa 100 000 -150 000 tn vehnän tuonti-tarvetta. Myllykysyntä on hyvä, ja myllyteollisuus on johtanut hintatason kehittymistä. Rehuvehnää ei juuri ole laatusyistä, ja rehuvehnän hinta onkin jo lähes myllyvehnän tasolla.
Kotimaan vehnän hintataso ylittää rehuviljojen tuontihinnat, kuten pitääkin, ja rehuteollisuus on lisäämässä maissin ja rehuvehnän tuontia. Erityisesti maissin käyttö tullee kasvamaan normaalista tasosta. Itä-Euroopassa ollaan korjaamassa hyvää maissi- ja kohtalaista vehnäsatoa. Kuivuudesta kärsineisiin Pohjois-Euroopan maihin on jo ostettu paljon tuontiviljaa. Tästä huolimatta myllylaatuisen vehnän hintataso on pysynyt korkeana, näin käynee meilläkin.

Ruis

Ruis puitiin korkealaatuisena. Syksyn sato vastaan noin puolta kotimaan myllykäytöstä. Rukiin tuonti lähialueen maista, Puolasta ja Baltiasta Suomeen on alkanut. Viime satokaudesta jäi hieman suuremmat varastot toimijoille. Hintatasoa haetaan tuontihinnasta. Syyskylvöaloja ei vielä ole käytössämme, mutta alat ovat isoja.

Kaura

Kauramarkkina on varsin poikkeuksellisessa tilanteessa. Sato jäi EU:n pääviejämaissa eli Suomessa ja Ruotsissa kuivuuden takia pieneksi. Myllykauran hinta nousi voimakkaasti, mutta runsas tarjonta on tasapainottanut tilannetta. Kauran vientiarvio Suomesta on ehkä tasolla 200 000 tn, viime kaudella kauraa vietiin noin 340 000 tn. Ruotsi kärsi vielä Suomea enemmän kuivuudesta ja vientiarviot alenevat 300 000 tonnista alle 100 000 tonniin.
Kauran rehukäyttö tullee näillä hintasuhteilla vähenemään, mikä onkin juuri se, mitä markkinat toivovat. Rehuja pystytään tekemään muista viljoista, mutta kaurahiutaleiden teko ei onnistu ilman kauraa. Maissin ja vehnän käyttö korvaa osin kauran käyttöä rehuissa.
Hyvä tarjonta on jo kattanut lähitoimitukset ja kysyntä on ensi talven – ensi kesän toimituksissa. EU-alueen kauramyllärit käänsivät alkukaudesta katseensa muihin maihin. Kauraeriä tuli myllymarkkinoille korkeampien hintojen takia erityisesti Baltian maista, jopa Espanjasta, jossa on korjattu hyvä sato. Ostajat käänsivätkin katseitaan jo EU:n ulkopuolelle.
EU käyttää tullisuojaa markkinoilla myös kauralla. Kauralla on voimassa 89 euron tuontitulli yhteisön ulkopuolelta pois lukien Kanada. Päättyneissä EU:n ja Kanadan CETA-vapaakauppasopimusneuvottelussa sovittiin tuontitullin poistosta seitsemän vuoden siirtymäaikana. Alla on taulukko kanadalaisen kauran tuontitullin tasosta perustuen tämän hetken käsitykseemme.

Tuontitulli on siis alentunut kahdesti 100 prosentista eli muiden maiden 89 euron tasosta. Tällä hetkellä se on 66,75 euroa ja 1.1.2019 alkaen noin 55,6 euroa. Kasvanut tarjonta on viime viikkoina rauhoittanut tuontiajatuksia. Tuleeko tuontia ja miten paljon, sen ratkaisevat loppukauden markkinoille tulevat kauramäärät ja Kanadan hintojen kehitys.
Saksan myllyteollisuus käynnisti jo lobbauksen tuontitullin väliaikaisesta poistamisesta. Tämä ei saanut tukea jäsenmaista eikä asia ole edennyt. Hyvä näin, kaura on lähtenyt hyvin liikkeelle Suomessa. Pääasia on, että kauppaa käydään etupainotteisesti kevään ja kesän 2019 toimituksiin, kuten nyt syksyllä on tehtykin. Täten yksi argumentti tullivaatimusten poistolta pysyy poissa.

Ohra

Ohra kesti kuivuuden yllättävän hyvin monilla alueilla ja tase-ennusteet näyttävät, että sato lähes riittäisi kotimaan käyttöön. Puintiajan alhainen tarjonta nosti hinnat kuitenkin lähelle tuontihintoja, koska epävarmuus sadosta on olemassa. Lisäksi kansainvälinen hintataso on pysynyt korkeana hyvän kysynnän takia. Saudi-Arabia on ostanut viime aikoina suuria määriä ohraa markkinoilta.
Kotimaassa viime vuotista alhaisempi osa ohrasta kelpaa mallasohraksi, valkuaistasot ovat korkeita. Sadon analysointi on kuitenkin vielä kesken. Ohran vienti tulee olemaan ylivuotista mallasohraa ja pieniä määriä tämän vuoden satoa. Rehuohraa tuskin viedään tai tuodaan merkittäviä määriä.