Viljan kysyntä on tarjontaa isompi, tuontitullien poistoa kauralta vaaditaan jo

Syksyn sato on saatu korjattua ja pikkuhiljaa viljamarkkinat asettavat viljalle käypää arvoa kysynnän ja tarjonnan mukaan. Pohjois-Euroopassa on korjattu erittäin pieni sato. Kesän kuivuus vei jopa puolet tai ainakin reilun kolmanneksen sadosta monessa maassa. Kysyntä on nyt tarjontaa suurempaa ja hinnat ovat nousseet reilusti viime vuosien ylitarjontatilanteesta.

Suomessa korjattiin laadultaan hyvä mutta normaalia pienempi sato. Pieni sato asettaa viljamarkkinat meilläkin uuteen tilanteeseen. Kotimaan viljatase alkaa hahmottua. Selvää on, että kotimaan sato ei kata kotimaan kysyntää satokauden aikana. Normaalia enemmän viljan tuontia tarvitaan kotimarkkinoillekin. Viljamarkkinat ovatkin alkaneet hakea tasoaan tuontihintojen kautta myös vehnällä ja ohralla. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan nämä viljat ovat tilanteessa, jossa vienti on jäämässä olemattomaksi.

Lisäksi tarjonta on ollut Suomessakin puintikaudella selvästi normaalia pienempää. Tämä johtuu heikosta sadosta, siten paremmasta tilavarastokapasiteetista sekä tietenkin hintaodotuksista, joihin markkina on vastannutkin. Varsin normaali tilanne tämänkaltaisessa satotilanteessa.

Vehnä

Suomen sato on laadultaan hyvää: sakoluvut pysyivät loppuun asti korkeina ja valkuaistasot ovat korkeita sekä syys- että kevätvehnällä. Sato on pieni ja ensimmäiset arviot vehnätaseesta ennustavat jopa lähes 150 000 tn tuontitarvetta. Kysyntä myllyvehnällä on hyvä ja myllyteollisuus johtaa hintatason kehittymistä markkinoilla. Rehuvehnää ei juurikaan ole laatusyistä tarjolla, ja rehuvehnän hinta on jo varsin lähellä myllyvehnän hintaa.

Kotimaan vehnän hintataso ylittää rehuviljojen tuontihinnat, kuten pitääkin, ja rehuteollisuus on lisäämässä maissin ja rehuvehnän tuontia. Erityisesti maissin tuonti tullee kasvamaan paljon normaalista tasosta. Itä-Euroopassa korjataan parhaillaan hyvää maissi- ja kohtalaista vehnäsatoa. Kaikkiin kuivuudesta kärsineisiin Pohjois-Euroopan maihin on jo tuotu enenevissä määrin tuontiviljaa. Tästä huolimatta myllylaatuisen vehnän hintataso on pysynyt korkeana, näin käynee Suomessakin.

Ruis

Ruis puitiin korkealaatuisena, mutta syksyn sato vastaan vain noin puolta kotimaan myllykäytöstä. Rukiin tuonti Suomeen lähialueen maista, Puola/Baltia, on alkanut. Viime satokaudesta jäi hieman suuremmat varastot toimijoille. Hintatasoa haetaan tuontihinnasta. Syksyn kylvösäät ennustavat ruisalan merkittävää kasvua tulevalle kesälle.

Kaura

Kauramarkkina on Euroopassa varsin poikkeuksellisessa tilanteessa. Myllykauran hinta on noussut voimakkaasti. Sato on pääviejämaissa eli Suomessa ja Ruotsissa jäämässä kuivuuden takia alhaiseksi. Kauran vientiarvio Suomesta on tasolla 150 000 tn – 180 000 tn. Viime kaudella kauraa vietiin noin 340 000 tn. Ruotsi kärsi vielä Suomea enemmän kuivuudesta ja vientiarviot alenevat viime satovuoden 300 000 tonnista reilusti alle 100 000 tonniin.

Pieni tarjonta on nostanut voimakkaasti myllykauran hintatasoja myös kotimaan markkinoilla. Markkinat toivovatkin lisää kauran tarjontaa. Kauran rehukäyttö tullee näillä hintasuhteilla vähenemään paljon, mikä onkin juuri se, mitä markkinat toivovat. Rehuja pystytään tekemään muistakin viljoista, mutta kaurahiutaleiden teko ei onnistu ilman kauraa. Maissin tuonti ja käyttö tulee korvaamaan kauran käyttöä rehuissa.

EU-alueen kauramyllärit ovat kääntäneet katseensa muihin maihin. Kauraeriä on tullut myllymarkkinoille korkeampien hintojen johdosta Baltian maista ja jopa Espanjasta, jossa on korjattu hyvä sato. Kuitenkin hinnat ovat nousseet ja ostajien katseet on jo käännetty EU:n ulkopuolelle.

EU käyttää tullisuojaa markkinoilla, myös kauralla. Kauralla on voimassa 89 euron tuontitulli yhteisön ulkopuolelta, pois lukien Kanadasta. Päättyneissä EU:n ja Kanadan CETA-vapaakauppa-sopimusneuvottelussa sovittiin tuontitullin poistosta 7 vuoden siirtymäaikana. Taulukossa on kanadalaisen kauran tuontitullin taso perustuen meidän tämän hetken käsitykseemme.

Tuontitulli Kanadasta on siis alentunut jo kaksi kertaa 100 prosentista eli muiden maiden 89 euron tasosta. Tällä hetkellä se on 66,75 euroa ja 1.1.2019 jälkeen alenee tasolle n. 55,6 euroa. Markkinahinnat ovat nousseet ja lähestyneet jo tasoa, jolloin tuonti on kannattavaa tullikin huomioiden. Lisäksi tuonti-ajatuksia voimistaa pieni kauran tarjonta.

Saksan myllyteollisuus on aloittanut ministeriönsä kautta lobbauksen tuontitullin väliaikaisesti poistamisesta. Päätäntävalta asiassa on EU-komissiolla. Todennäköisesti EU-komissio haluaa nähdä kauran liikkuvan EU:n sisällä, ennen kuin päätöksiä tehdään. Ainakin teoreettinen riski on olemassa ja toteutuessaan tullin poisto/mahdollinen alennus todennäköisesti pudottaa kauranoteerauksia nykytasosta. Toivommekin, että suomalainen kaura liikkuisi markkinoille ja kaupanteko ei pysähtyisi sadonkorjuun jälkeen. Täten yksi argumentti tullivaatimusten poistolta olisi poissa.