Kaura on kasvukauden menestyjä koekentillä
Elimäen havaintoruuduille, Kouvolaan, kylvettiin Hankkijan myynnissä olevat kauralajikkeet: LuukasBOR, JukkaBOR, NestorBOR ja Proxy. Lähes sateeton toukokuu aiheutti viljakasvustoille haasteita heti orastumisen jälkeen.
Sään haasteet testasivat kauralajikkeita
Pitkään jatkunut kuiva ja helteinen säätyyppi aiheutti kuivuus- ja kuumuusstressiä viljakasvustoille. Keskikesän jälkeen lämpötilat hieman viilenivät, ja kaivattuja sateita saatiin. Viljalajeista kaura pystyi parhaiten kompensoimaan sadontuottoa myös sivuversoilla, jotka kehittyivät pääversoa myöhemmin. Kauran syvä juuristo hyödynsi maaperän vettä tehokkaasti ohraa ja vehnää paremmin. Haastavista oloista huolimatta kaikki kauralajikkeet tuottivat runsaan ja laadukkaan sadon. Satoisin kaura havaintoruuduilla oli Nestor saavuttaen lähes 7000 kg hehtaarisadon.
Aikaiset kaurat, LuukasBOR ja JukkaBOR, haastoivat myöhäisemmät sadontuotossa saavuttaen molemmat yli 6000 kg hehtaarisadon. Useana vuotena satoero aikaisten ja myöhäisten kaurojen välillä on suurempi. Tällä kasvukaudella aikaiset, nopeamman kasvurytmin lajikkeet suoriutuivat suhteellisesti myöhäisempiä lajikkeita paremmin.
Kauralajikkeiden jyvälaatu korostui Proxyn huippulaadussa
Sadon laadussa havaittiin myös eroja. Erittäin hyvin elintarvikekäyttöön soveltuvalla Proxyllä alle 2 mm jyvien osuus oli vain 1,4 %. Myös aikaisemmilla lajikkeilla pienten jyvien osuus oli hyvällä tasolla. Mahdollisimman alhainen pienten jyvien osuus on tavoiteltu ominaisuus, ja Hankkijan viljakauppa maksaa tämän perusteella myös laatulisää. Proxyn suuri jyväkoko ilmenee hyvin myös tuhannen jyvän painossa, sen ollen jopa 42,8 g. Koeruuduilta korjatun sadon hehtolitrapainot ovat usein muutamia kiloja tavanomaista alhaisempia johtuen jyvien kuivaustavasta.
Viljelytoimenpiteet:
• Kylvö 10.5. Kylvölannoitus YaraMila Y3 480 kg/ha
• Kasvinsuojelu Moddus Evo, Pixxaro Premium, YaraVita Gramitrel B
• Propulse + Input
Kastelu nosti kauran sadontuottoa
Kauran Kasvuohjelmakokeessa Yara Suomen tutkimusasemalla Kotkaniemessä kasvukaudella 2024 oli mukana kaksi kauralajiketta: myöhäinen Nestor ja aikaisempi Jukka-kaura.
Käsittelyistä Kasvuohjelma 1 oli kokonaistyppimäärältään 130 kg, josta kylvölannoituksena annettiin 100 kg YaraMila Y10 -lannoitteena (417 kg/ha, 17 kg P ja 17 kg K). Kasvuohjelma 2 -strategiassa kylvölannoitusmäärä oli suurempi ja liikkeelle lähdettiin YaraMila Y10 120 typpikilolla (500 kg/ha, 20 kg P ja 20 kg K), jolloin lisälannoitus huomioiden kokonaistyppimääräksi tuli 150 kg.
Kasvuohjelma 2:ssa ravinteita oli varattu suuremmalle sadolle kuin Kasvuohjelma 1 -lannoituksessa. Lisälannoitukset (30 kg N/ha) tehtiin YaraBela Suomensalpietarilla Kasvuohjelma 1:ssä korrenkasvun alussa BBCH 31 (10.6.) ja Kasvuohjelma 2:ssa aikaisessa lippulehtivaiheessa BBCH 37 (20.6.). Molempiin Kasvuohjelmakäsittelyihin kuului rikkatorjunnan lisäksi myös YaraVita Gramitrel B 1 l/ha ja Moddus M.
Kastelu paransi kauran satoa ja laatua koekentillä
Lisäksi kokeessa tutkittiin kastelun vaikutusta kauran sadonmuodostukseen. Toukokuu oli Kotkaniemessä vähäsateisin 50-vuotisen mittaushistorian aikana, mutta melko aikaisin (11.5.) kylvetyn kaurakokeen kasvusto pääsi kuitenkin hyvään alkuun ja kesäkuun sateet siivittivät satotasot korkeiksi.
Kasteltujen koejäsenten satoon vertaamalla huomataan veden kuitenkin rajoittaneen kauran sadonmuodostusta molemmilla lajikkeilla, mutta aikaisempana lajikkeena erityisesti Jukka kärsi kasvukauden alun vedenpuutteesta. Kastelulla oli tässä kokeessa selvä vaikutus sadontuottoon. Molemmat lajikkeet tuottivat kastelluilla ruuduilla 11–25 prosenttia korkeamman satotason.
Kauralajikkeiden vahvuudet näkyivät Nestorin ja Jukan vertailussa
Myöhäisempänä lajikkeena Nestor hyödynsi korkeamman panoskäytön, kun taas aikaisempi Jukka ei pystynyt hyödyntämään sitä. Hehtolitranpainot jäivät mataliksi, mutta olivat kastelluilla käsittelyillä noin 2 kg korkeampia. Koe sadetettiin kahdesti (4.6. ja 19.6.), ja sadetusmäärät olivat 20 mm per kerta. Kasvuohjelma 2 -käsittelyssä röyhyjen määrä neliöllä oli suurempi ja valkuaistaso hieman korkeampi molemmilla lajikkeilla.
Teksti: Tuomas Uusitalo ja Juho Lassi, Hankkija Oy, Anna-Kaisa Salovaara, Yara Suomi