Kokemuksia kasvunsääteistä – Lajikkeella on vaikutus

Kasvunsääteiden käytön tarkoituksena on perinteisesti ollut pitää viljakasvusto pystyssä ja suojata se lakoontumista vastaan. Lisäksi uusien gibberelliini synteesin estäjä -tuotteiden (mm. Moddus Evo) tultua markkinoille on on laon suojaamisen lisäksi pyritty vaikuttamaan kasvin alkuvaiheen kehitykseen pensomisen ja juurten vahvistamisen kautta. Osittain tästä syystä suuri osa viimeaikaisista kasvunsääteitä koskevista artikkeleista on käsitellyt muita aiheita kuin laontorjuntaa. Tämä kirjoitus kuitenkin keskittyy ainoastaan laontorjuntaan

Oman tilan tarpeen mukaisen laontorjunnan toteuttaminen vaati useamman eri tekijän tarkastelua. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvuston kunto, kasvukauden olosuhteet, maalaji ja maan multavuus, lannoituksen määrä ja käytetty lannoite ja viljalaji sekä lajike.

Jokaisen tilan oma laontorjunta on muovautunut eri vuosien kokemusten perusteella. Kokemusten karttuessa opitaan tuntemaan erot eri lohkojen välillä (ja lohkojen sisällä, mutta tästä aiheesta enemmän seuraavassa kasvunsääde kirjoituksessa). Mikä lohkoista on herkin lakoontumiselle, mikä herkin kuivuudelle, missä vesitalous on kunnossa jne.

Kokemusten myötä nähdään toimiiko omalla tilalla parhaiten jaettu käsittely ja se miten se sovitetaan muiden kasvinsuojeluaineiden ja lisälannoitteiden ruiskutusten yhteyteen. Myös epäonnistumista otetaan oppia ja havainnoimalla onko omalle kohdalle osunut lakoontuminen juurilakoa vai korsilakoa. Saatujen oppien avulla voi seuraavan vuoden suunnitelmaa tarkentaa: Juurilako pitää torjua aikaisemmassa vaiheessa, korsilako myöhemmin. Missä kohtaa kasvusto on ottanut suurimman pituuskasvun? Entä voiko tähän kohtaan kasvua vaikuttaa kasvunsääteellä, joko jakamalla käsittelyjä tai suurentamalla annosta aikaisemmassa käsittelyssä. Vuosien saatossa omalla tilalle usein muokkautuu toimiva laontorjunta-strategia. Toimiva käytäntö saattaa kuitenkin vaatia muutoksen kun tilalla vaihdetaan viljeltävää lajiketta. Seuraavassa esimerkissä käydään läpi kahden eri kevätvehnä lajikkeen eroja Säkylässä allekirjoittaneen omalla tilalla kesän 2019 kasvukaudella.

Tilalla on aikaisemmin ollut vehnälajikkeena Lennox -kevätvehnä. Lajike on pärjännyt vähemmän multavilla lohkoilla hyvin pienillä kasvunsääde toimilla. Yleensä valikoivien juolavehnän torjunta-aineiden (Esim. Broadway ja Attribut) korttalyhentävä vaikutus on riittänyt. Multavammilla lohkoilla on lisäksi tehty oma kasvunsäädekäsittely Moddus Evon kanssa, kasvukaudesta ja olosuhteista riippuen joko ennen rikkatorjuntaa pensomisen aikana tai vasta rikkakasvien torjunnan jälkeen korrenkasvun puolivälissä. Lannoitus on tehty jaettuna lannoituksena, jossa typpeä ja fosforia on annettu vehnälle ympäristötuen maksimirajojen puitteissa.

Kesällä 2019 uutena lajikkeena kokeiltavaksi tuli Thorus -kevätvehnä. Uusi lajike on vanhaa Lennoxia kasvuajaltaan pari päivää myöhäisempi, mikä näkyy korkeampana satotasona Virallisissa lajikekokeissa. Virallisten lajikekokeiden tuloksia ei kuitenkaan voi suoraan soveltaa oman tilan viljelyyn, koska niissä käytetään huomattavasti alhaisempaa typpilannoitusta kuin omalla kohdalla. Myös jaettu lannoitus uupuu virallisista lajikekokeista. Samoin kasvunsääteet ja tautiaineet eivät sisälly virallisten lajikekokeiden ohjelmaan. Samoin maalaji ja multavuus vaikuttavat. Listaa voisi vielä jatkaa, mutta kun jo kaikki edellä mainitut tekijät lasketaan yhteen, saattaa lajikkeen käyttäytyminen omalla tilalla poiketa melkoisesti lajikekokeiden tuloksista. Tällöin ainoaksi keinoksi jää testata lajike omilla pelloilla ja oppia omien kokemusten kautta.

Kuvassa näkyvällä lohkolla kylvettiin samalla siemenmäärällä 2019 rinnakkain sekä uutta Thorus kevätvehnää ja aikaisemmin viljelyssä ollutta Lennox kevätvehnää. Thorus oli sertifiotua siementä ja Lennox peitattua TOS-siementä. Esikasvina lohkolla oli 2018 pakasteherne, eli typpeä on vehnäkasvuston käyttöön tullut myös esikasvin kautta.

Kuten aiemmin mainittiin, on kyseisellä lohkolla pärjätty aiemmin vehnällä melko pienillä kasvunsääde käsittelyillä. Sama toistettiin 2019 ja ainoa kasvunsääde vaikutus tuli valikoivan juolavehnän torjunta-aineen kautta (Attribut Super + MCPA).

Ensimmäiset erot lajikkeiden välillä alkoivat näkyä värieroina jo kasvukauden alussa. Väriero tuntui kasvavan kun kasvusto saavutti lippulehtivaiheen. Siinä vaiheessa kun tähkä oli tullut esille näkyi kasvustossa myös ero lajikkeiden pituudessa.

Elokuun alkupuolella vehnälohkon ylitse pyyhkäisi kovempia sade- ja ukkoskuuroja. Tällöin Thorus alkoi uhkaavasti taipua. Ilmakuvasta erottaa myös selkeästi missä kohtaa lohkoa maalaji muuttuu savisemmaksia, sekä mm. vanhat tien ja ojien paikat.

Toisaalta syynä taipuisuuteen oli pidemmän korren lisäksi isompi tähkä. Kuvassa Lennoxin tähkät vasemmalla ja Thoruksen tähkät oikealla. Solatenol (Elatus Era –tautiaine) pankkikortti-suoja antaa mittakaavan kuvaan.

Muutama sadekuuro myöhemmin lakoa on tullut lisää, kun samaan aikaan vastaavasti Lennox on pystysuora. Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen että lohkon yläreunassa ongelmaa laon suhteen ei ole. Maalaji muuttuu yläreunassa savisemmaksi ja vähemmän multavaksi, toki myös satotaso laskee samalla.

Lakoisuus ei kuitenkaan onneksi päässyt tämän pahemmaksi, sillä vehnät päästiin puimaan syyskuun alussa. Mutta yksi isompi ukkoskuuro olisi kohdalle osuessaan tehnyt jo pahaa jälkeä ja taivuttanut Thoruksen lakoon maatamyöden.

Mielenkiintoista on katsoa tilannetta myös toisella Thorus lohkolla. Etäisyys lohkojen välillä on n. 100m, yläreunassa näkyvää punaista taloa voi käyttää kiintopisteenä eri kuvien välillä.

Kuvan lohko on kylvetty samalla Thoruksen siemenellä päivää aikaisemmin kuin aiemmin tarkasteltu lohko. Lannoitustasot ovat samat ja lannoitus on annettu jaettuna lannoituksena. Esikasvina on ollut peruna, joka muuttaa hieman tilannetta, mutta kuvassa näkyvä Thorus kasvusto on myös saanut Moddus Evo kasvunsäädettä 0,25 l/ha kasvuasteella 25 pensomisen aikana. Kyseisen lohkon Thorus ei ole taipunut lakoon. Maalajin vaihtuminen näkyy myös selvästi tällä lohkolla.

Yhteenveto

Lajike vaikuttaa kasvunsääteiden käyttöön ja kun tilalla otetaan viljelyyn uusi lajike, voi se muuttaa käytettyä kasvunsäädeohjelmaa.

Nyt uudella lajikkeella tarvitaan valikoivien juolavehnän torjunta-aineiden kortta lyhentävän vaikutuksen lisäksi erillinen kasvunsäädekäsittely. Multavammilla lohkoilla erillisen kasvunsäädekäsittelyn tarve on vielä suurempi.

Suuremmista kustannuksista huolimatta uusi lajike tuottaa suuremman sadon, joka kattaa kasvunsääteen ja ruiskutustyön kustannukset. Toisaalta samalla voi miettiä muita muutoksia ruiskutusohjelmaan (mm. hivenlannoitteet, jaettu rikkakasvin torjunta jne.)

Seuraavassa kirjoituksessa tutustumme miten erot lohkon sisällä vaikuttavat kasvunsääteiden käyttöön.

Lue aina käyttöohjeet ja noudata niitä.

Antti Jaakkola
Syngenta Nordics A/S