Kuinka tehdään uusi viljalajike?

Nykyisin uusien lajikkeiden valikoima on todella suuri. Moni perinteinen kasvinsuojeluaineyhtiö on tehostanut kasvinjalostustoimintaa, ja uusia lajikkeita tuotetaan markkinoille kiihtyvään tahtiin. Viljelijällä on vara valita.

Teksti: Juha Salopelto, Hankkija Oy

Suomi on kasvinviljelyn pohjoisrajalla. Olosuhteet ovat täällä kovin erilaiset kuin esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa, joissa kasvukauden pituus ei rajoita kasvua. Me hankkijalaiset olemme joutuneet opettamaan tanskalaisille kollegoillemme, mikä on lämpösumma. Meillä pohjolassa kasvitautivalikoima on erilainen kuin eteläisimmissä maissa, joissa monesti ruostetaudit tekevät suurta vahinkoa kasvustoille. Saksassa eniten harmia aiheuttava vehnän tauti on harmaapistelaikku. Meillä eniten ongelmaa aiheuttaa ruskolaikku.
Syksyn tullessa sateet ja kosteus kasvustossa lisääntyvät. Tärkkelysketjut alkavat pilkkoutua, jolloin sakoluku alkaa luonnostaan laskea. Eteläisimmissä maissa sato korjataan ennen syyssateita.
Monesti, kun tuodaan lujakortiseksi todettu lajike tänne pitkän päivän olosuhteisiin, lakoherkkyys yllättää. Ilmeisesti on niin, että pitkä päivä kasvattaa erilaisen solun väliseinän kuin lyhyt päivä. Kasvissa solun väliseinä tekee nisäkkäiden luurangon tehtävää.

Suomessa tehtyä ja testattua

Kasvinjalostusyhtiö Nordic Seed on tehnyt suuren panostuksen suomalaiseen lajikejalostukseen. Meille Suomeen on luotu aikaisen kevätvehnän ja monitahoisen ohran jalostusohjelmat. Kummallakin ohjelmalla on vastuujalostajat. Risteytyksiin, jotka tehdään Tanskassa, valitaan geeniperimää täältä pohjolasta. Hyvin aikaisessa vaiheessa jaloste tuodaan Suomeen Halikon koekentälle, jossa tehdään ensimmäinen testaus. Valinnan jälkeen lajike jatkaa Laihian ja Elimäen kentille. Kokeissa on aina mittarina 2–4 tunnettua lajiketta, joihin näitä lajikekandidaatteja verrataan. Siinä vaiheessa, kun tiedetään, että lajike on nykyisiä lajikkeita merkittävästi parempi, se ilmoitetaan virallisiin kokeisiin, joissa se kasvaa kaksi vuotta. Tänä kesänä Nordic Seedin kevätvehnälinjoja oli virallisissa kokeissa kolme. Joulun tienoilla pääsemme arvioimaan työmme tuloksia näissä kokeissa. Tässä vaiheessa on lajikkeen jalostajan siemenentuotanto aloitettu, ja sille on keksitty nimi.

Jalostettaessa kevätvehnälajiketta Suomeen aikaisuus on tärkeä valintatekijä. Calixon kasvuaika on 110 päivää. Tätä myöhäisempi lajike ei meidän kesässä ehdi valmistua. Toisaalta lajikkeen aikaisuudella ja satoisuudella on negatiivinen korrelaatio Myöhäinen lajike on satoisa. Lajikkeen aikaisuus voidaan testata työn alkuvuosina pienellä ruudulla. Kenttään on kylvetty samaa risteytystä monta ruutua peräkkäin. Jalosteen aikaisuutta voidaan verrata Calixoon. Lakoutuvat jalosteet voidaan jo tässä vaiheessa hylätä. Osa kentästä on valjastettu tautisuuden testaukseen.
Kuvaparin oikea kuva on Tanskasta, jossa ruosteet ovat yksi tärkeimmistä valinta perusteista. Osa ruuduista on tuhoutunut jo ennen tähkälle tuloa.