Superviljan uudet käyttökohteet lisäävät teollisuuden kiinnostusta kauran laatuominaisuuksiin
Superfoodin maineessa oleva kaura ei enää ole pelkkää karjan rehua, vaan huippuraaka-aine ja tärkeä tuotekehityksen kohde sekä elintarvike- että kosmetiikkateollisuudessa. Uusia kaurapohjaisia tuotteita lanseerataan markkinoille koko ajan. Kauran uudet käyttökohteet ovat lisänneet teollisuuden kiinnostusta myös raaka-aineen eli itse kauran laatuominaisuuksiin.
Kaura sopii useimmille keliaakikoille sekä FODMAP-ruokavalioon. Lisäksi kaurassa on kuitua ja ravintoaineita, joilla on terveysvaikutuksia. Perinteisesti kaura on kuitenkin ollut rehuvilja, ja siksi myös kauralajikkeiden laatuominaisuuksia on kehitetty pitkään rehukäytön tarpeet edellä.
- Hehtolitrapaino sekä valkuais- ja rasvapitoisuus olivat kauratutkimuksen ja kasvinjalostuksen suurimmat kiinnostuksen kohteet vuosikymmenien ajan. Kauran jyväkokoon ei kiinnitetty kovinkaan paljon huomiota osittain siksi, että jyväkoolla ei ollut suurempien satojen tavoittelussa kovinkaan suurta merkitystä. Kauralla jyväluku on jyväkokoa tärkeämpi satokomponentti”, sanoo Borealin pitkäaikainen kauranjalostaja Leena Pietilä.
Kauran monipuolistunut elintarvikekäyttö mm. kaurajuomina, jogurtteina, hiutaleina, leseinä ja lihan korvikkeina toi kauran laadulle uusia vaatimuksia ja kasvinjalostukseen uudeksi tavoitteeksi isojyväisemmät lajikkeet.
- Suomen viljellyimpiin kauralajikkeisiin viimeiset 10 vuotta kuulunut Meeri oli merkittävä parannus aikaisten kaurojen joukkoon. Sen jyväkoossa päästiin jo lähelle 40 grammaa tinkimättä kuitenkaan sadosta tai viljelyominaisuuksista. Meerin myötä kauran jyväkokovaatimus asettui uudelle tasolle, Pietilä sanoo.
Edes teollisuuden ja kauraviennin käyttöön ottamat laatuvaatimukset koskien pienten, alle 2 mm jyvien määrää sadossa, eivät ole horjuttaneet Meerin asemaa Suomen pelloilla. Viljelyvarmana ja laadukkaana lajikkeena se sopii hyvin elintarvike-, vienti- ja rehukauran tuotantoon.
Jyvän muoto vaikuttaa lajittelutulokseen
Riittävä jyväkokokaan ei aina yksistään takaa teollisuuden ja kauraviennin vaatimaa hyvää lajittelutulosta, joten seulonnasta on tullut uusien kauralajike-ehdokkaiden jalostustyössä vakioanalyysi.
- Kauran jyväkokojakauma on luontaisesti epätasainen. Röyhyn tähkylässä olevista jyvistä ulkojyvä on suurempi kuin sisäjyvä. Lisäksi kaura saattaa muodostaa kolmannen jyvän tähkylään. Se jää usein pieneksi ja lisää lajittelujätettä, Pietilä sanoo.
Myös jyvän muoto vaikuttaa lajittelutulokseen. Pietilän mukaan lajikkeilla, joiden jyvä on paksumpi ja lyhyempi, on yleensä parempi seulontatulos kuin niillä, joilla jyvän muoto on pidemmän mallinen, vaikka tuhannen jyvän paino olisi päinvastoin. Lisäksi jyvän täyttymisvaiheen olosuhteet vaikuttavat jyvien muotoon.
- Kauran jyvä kasvaa ensin pituutta ja alkaa sitten paksuuntua. Jos kuivuus, korkeat lämpötilat, ravinnepuutokset tai lakoisuus häiritsevät jyvien täyttymistä, niin se näkyy usein nimenomaan jyvien pulleudessa. Seurauksena ovat tikkumaiset jyvät, sanoo Pietilä.
Ohut ja irtoava kuori tärkeä teollisuuskäytössä
Kuitupitoinen kauran kuori suojaa varsinaista jyvää, mutta on toisaalta myös ’jätettä’, jolle on tosin teollisuudessa hyötykäyttöä energiana sekä uusien kehityshankkeiden myötä ksylitolin ja pakkausmateriaalien valmistuksessa. Kaura kuoritaan sekä elintarvike- että rehuteollisuuteen raaka-ainetta valmistettaessa.
- Kuorinta on aikamoinen koettelemus jyvälle, siksi ylimääräisiä käsittelyjä pyritään välttämään jo etukäteen. Teollisuus toivoo kauralajikkeilta ohutkuorisuutta ja lisäksi on tärkeää, että kuori irtoaa hyvin kuorintaprosessin aikana, Pietilä sanoo. Vain osin kuoriutuneita jyviä ei myöskään haluta lopputuotteeseen, sillä kauran kuori ei maistu suussa mukavalta.
- Käsinkuorinta kertoo kuoripitoisuuden tarkasti, mutta se ei vastaa teollisuuden kuorintaa. Siksi kuorintaominaisuudet pitää selvittää laboratoriokäyttöön suunnitellulla kuorijalla, Pietilä sanoo.
Edellisten kasvukausien haastavat kasvuolot ovat näkyneet kauran jyvälaadussa, mutta lajikkeiden joukossa on myös onnistujia.
- Nella-lajikkeen jyvä on lyhyempi ja pulleampi, joten sen seulontatulokset ovat olleet hyviä sekä kokeissa että käytännön viljelyssä. Myös Nellan kuorintatulokset ovat olleet aikaisten lajikkeiden parhaimpia, Pietilä toteaa.
Kemialliset laatuominaisuudet hyödynnetään uusissa tuotteissa
Elintarvike- ja kosmetiikkateollisuus on yhä kiinnostuneempi hyödyntämään tuotteissaan kauran kemiallisia laatuominaisuuksia, kuten hyvälaatuista valkuaista, rasvaa ja hyvää rasvahappokoostumusta sekä beetaglukaania. Yhteen ja samaan lajikkeeseen on kuitenkin vaikea saada jalostettua kaikkea hyvää menettämättä sadontuottokykyä. Jalostustyön vaikeuskerrointa lisää se, että geneettisen perimän lisäksi myös kasvuolot vaikuttavat kauran laatuun.
- Esimerkiksi valkuaispitoisuus korreloi selvästi sadon kanssa. Mitä satoisampi lajike, sitä alhaisempi sen valkuaispitoisuus on. Paras kompromissi ominaisuuksien välillä saavutetaan yleensä aikaisilla lajikkeilla. Sadontuottokyvyltään ne eivät yllä pidemmän kasvuajan lajikkeiden tasolle, mutta niiden valkuaispitoisuus on korkeampi. Riittävästä typensaannista huolehtimalla aikaisten lajikkeiden valkuaispitoisuutta on mahdollisuus nostaa 15-17 %:n tasolle tinkimättä satotasosta, sanoo Pietilä.
Kauran terveysvaikutukset perustuvat liukoiseen kuituun, beetaglukaaniin. Jalostuksella sen pitoisuutta on pystytty nostamaan kaurassa, mutta myös beetaglukaanin hyvin korkeisiin pitoisuuksiin liittyy selvä sadon aleneminen.
- Uutena lajikkeena viljelyyn on leviämässä Taika-kaura, jonka beetaglukaanipitoisuus on korkeampi kuin jo pitkään viljelyssä olleen Peppi-lajikkeen. Kasvuajaltaan Taika on myöhäisempi lajike, mutta se on kuitenkin myöhäisiä kauroja 2-3 päivää aikaisempi, sanoo Pietilä.
Taika-kauran hyviin laatuominaisuuksiin kuuluvat lisäksi korkea hehtolitrapaino, hyvä valkuaispitoisuus ja noin 40 gramman tuhannen jyvän paino. Pidempikortisena lajikkeena Taika sopii hyvin viljelyyn eteläisen ja läntisen Suomen savimaille ja karkeille kivennäismaille.
Kauralajikkeiden agronomisissa ja laatuominaisuuksissa on eroja. Niitä hyödyntämällä kaurasta on mahdollista tuottaa juuri oikeanlaista raaka-ainetta tiettyyn tarkoitukseen.
Teksti : Leena Pietilä, Boreal Kasvinjalostus Oy