Syysviljojen kasvinsuojelu tähtää korkeaan satoon
Syysviljat ehtivät syksyllä monin paikoin kasvaa tiheiksi ja etenkin aikaisin kylvetyillä ruis- ja syysohrapelloilla olivat kahukärpäset niiden kimpussa. Kahukärpäsvioituksen seurauksena kasvit menettivät pääversonsa, minkä vuoksi ne joutuvat keväällä lähtemään liikkeelle sivuversojen varassa. Tästä on riskinä että kasvustot kehittyvät epätasaisesti, mikä hybridi-rukiilla lisää torajyväriskiä. Mikäli kahukärpäset torjuttiin syksyllä ja kasvustot talvehtivat hyvin ilman lumihomevaurioita, on niillä hyvät mahdollisuudet huippusatoon.
Korkeaa satoa tavoiteltaessa on keväällä oleellista saada kasvusto liikkeelle mahdollisimman elinvoimaisena ja tiheänä. Kevään ensimmäinen toimenpide onkin levittää sinne typpi niin aikaisin kuin mahdollista. Kasvun alkuunlähdön kannalta tärkeät fosfori- ja mangaanitarpeet voi hoitaa yhdistämällä YaraVita Solatrel tai Starphos MNP –lehtilannoitteet ensimmäisiin kasvinsuojeluruiskutuksiin.
Syysvehnä
Kostean lämmin syksy edisti syysvehnän lehtilaikkutautien, kuten harmaalaikun ja pistelaikun (DTR) liikkeelle lähtemistä. Taudit hyötyvät erityisesti siitä, että vehnä on vehnän perään ja maan pinnassa on edellisen kasvuston olkea. Mikäli toukokuussa kosteustilanne kasvuston pohjalla on lehtilaikkutaudille sopiva ja kasvustot ovat riittävän lannoituksen ansiosta reheviä, lähtee etenkin pistelaikku räjähdysmäisesti liikkeelle.
Hyvissä kasvustoissa kannattaa rikkakasviruiskutukseen pensomisen alussa yhdistää kasvunsäätö Moddus Evo:lla, koska se edistää syysvehnän pensomista ja tasaa kasvustoa. Myös tautitorjunta esim. Folicur Xpertillä kannattaa yhdistää tähän etenkin jos esikasvina on vehnä.
Mikäli kasvustossa on potentiaalia hyvään satoon, voi T1-T1½-vaiheessa vetää vielä toisen kierroksen Moddusta, Mantrac Prota ja tarpeen mukaan rikkakasviainetta.
Aika T1-vaiheesta T3-vaiheeseen on syysvehnällä hyvissä kasvuoloissa ja sen mukaisessa tautipaineessa liian pitkä. Lippulehti on vehnän sadonmuodostuksen kannalta tärkein kasvinosa ja se on pidettävä terveenä. Parhaan suojan ja lopullisen tuloksen saa, kun aikaistaa perinteistä tähkävaiheen ruiskutusta lippulehdelle. Elatus Era antaa pitkän suojan vehnälle ja siihen voi tarpeen mukaan yhdistää vielä yhden kierroksen Moddusta tai tähkän alkaessa pilkistää tupesta sääskitorjunnan Karate Zeonilla.
Mikäli tähkän esilletulon jälkeen ilmanala on kostea ja riski siten Fusarium-homeiden esiintymiselle suuri, kannattaa varautua ruiskuttamaan sitä vastaan Proline Xpertillä.
Ruis ja syysohra
Ruis ja syysohra pensovat jo syksyllä. Mikäli kahukärpänen pääsi niitä puraisemaan ja siten tuhoamaan pääverson, jatkavat kasvit kasvuaan sivuversojen varassa. Molemmilla kasveilla kasvusto pitää saada liikkeelle tasaisena, jotta se kehittyisi ja myös tuleentuisi tasaisesti.
Moddus Evo sopii hyvin yhdistettäväksi rikkakasviruiskutukseen tasaamaan alkuunlähtöä niin että kaikki versot kehittyvät samaan tahtiin. Mikäli syysohrassa on silloin jo taudin merkkejä, voi niitä vastaan laittaa samaan seokseen tautiainetta.
Rukiilla mustaruoste ja syysohralla ohranruoste aiheuttavat runsaana esiintyessään satotappioita. Elatus Eran teho on erittäin hyvä ja pitkä mm. ruosteita vastaan, joten se sopii hyvin T2-vaiheen käsittelyyn. Samaan seokseen on hyvä lisätä Moddusta korren lyhennykseen.
Syysvehnän ruiskutukset hyvällä satotasolla:
T0: Biathlon 4D 70 g + Moddus Evo 0,25 l + YaraVita Solatrel/Starphos
T1-T1½: Moddus + Folicur Xpert + YaraVita Mantrac Pro
T2-T3: Elatus Era 0,7 l (+ Moddus) (+ Karate Zeon)
T3: Proline Xpert, mikäli riski punahomeille suuri
Rukiin ja syysohran ruiskutukset hyvällä satotasolla:
T1 Biathlon 4D 70 g + Moddus Evo 0,25 l + YaraVita Solatrel/Starphos
T1½: Moddus M 0,3-0,4 l + YaraVita Mantrac Pro
T2: Elatus Era 0,7 l + Moddus
Teksti ja kuvat: Arto Markkula, Syngenta Nordics A/S