Viljelykokemuskysely: Hermanni-ohraa kävi naapurikin ihailemassa
Aikainen, satoisa ja hyvä hehtolitrapaino. Viljelyvarma ja lujakortinen. Lupaava lajike. Viljelijöiden ensimmäiset kokemukset Borealin uudesta monitahoisesta Hermanni-ohrasta ovat viljelykokemuskyselyyn saatujen vastausten perusteella vahvasti positiivisen puolella siitäkin huolimatta, että vuosi 2021 koettiin sääoloiltaan "ihan mahdottomaksi hyvälle satotasolle".
Hermanni-ohran viljelykokemuskyselyyn vastasi viime syksyn aikana ilahduttavan moni viljelijä eri puolilta aikaisen ohran viljelyaluetta. Suosituinta lajikkeen viljely oli vastausten perusteella ollut Pohjanmaalla, jossa nähtiin aikaiselle ohralle tarvetta myös syysviljan esikasvina.
"Aikainen, satoisa ja hyvä hehtolitrapaino. Huippuohra näille leveysasteille", arvioi Hermannia viljelijä Pohjois-Pohjanmaalta. Hieman etelämpänä Hermannista 3000 kilon hehtaarisadon puinut eteläpohjalainen viljelijä toteaa, ettei lajike lunastanut vielä kaikkia odotuksia.
"Toivottavasti vuosi 2022 on sääoloiltaan normaali, jolloin lajikkeen satopotentiaali konkretisoituu."
Vastaajat olivat viljelleet Hermannia profiililtaan sellaisilla lohkoilla, joilla lajikkeen tiedetään viihtyvän hyvin. Yli puolella lohkoista maalajityyppinä oli jopa hieman yllättäen savet ja hiesut, mutta hyvänä kakkosena tulivat lähes yhtä suurella osuudella karkeat kivennäismaat. Kaikki lohkot olivat joko multavia tai runsasmultaisia, mikä paransi Hermannin viihtyvyyttä.
"Maalajina Hermannilla oli hiesupitoinen, herkästi poutiva hietamaa. Verrokkina oli Kaarle, jota olen pitänyt hyvänä lajikkeena. Se jäi kuitenkin laadullisesti ja satotasoissa Hermannille tänä vuonna", kertoo vastaaja, joka viljeli Hermannia multavalla lohkolla Pirkanmaalla.
Vastaajilta löytyi vertailukohtaa myös jo pitkään Suomen viljellyimpiin ohralajikkeisiin kuuluneeseen Verttiin, jonka kasvuaika on Hermannin kanssa samaa luokkaa.
"Vaikuttaa paremmalta kuin Vertti. Vaikka satotaso jäi matalaksi, niin viereinen Vertti kärsi vielä Hermanniakin enemmän kuivuudesta", toteaa kaakkoissuomalainen viljelijä.
Yli 40 prosentilla vastaajista oli ollut esikasvina jokin muu laji kuin kevätvilja ja öljykasvien osuus oli jopa hämmästyttävän suuri. Viljelykiertojen lisäksi myös pH-arvot olivat vastaajien lohkoilla pääsääntöisesti kunnossa. Vaikkei Hermannilla ole ongelmia kasvaa happamallakaan maalla, kannattaa lohkon pH-arvoa silti pyrkiä nostamaan, sillä se parantaa lajikkeen mahdollisuuksia korkeisiin satoihin.
Voimaperäistä viljelyä
Vastaajat olivat lannoittaneet Hermanni-kasvustojaan voimaperäisesti, mutta silti maltillisesti. Pohjanmaalla varastokaliumin määrä on pelloilla vähäinen, joten osittain varmasti viljelyalueen vaikutuksestakin vastaajat olivat antaneet kaliumia runsaasti. Typpilannoitus oli mukautettu pellon multavuuden mukaan ja hehtaarille käytetty määrä vaihteli 75 ja 135 kilon välillä.
Lakoa Hermanni-kasvustoissa oli ollut vain vähän tai ei lainkaan. Vastaajat kiittelivätkin lajiketta viljelyvarmaksi ja sen kortta erittäin lujaksi, sillä enimmilläänkin lakoa oli vain 5 %. Lukema noteerattiin runsasmultaiselta lohkolta, joka oli saanut typpeä 130 kg/ha. Kasvunsäädettä lohkolla ei oltu käytetty.
Tautipaine ei olosuhteista johtuen ollut kesällä 2021 kovin suuri ja hyvän vastustuskyvyn verkkolaikun eri muotoja vastaan omaavan Hermannin kasvustot olivat säilyneet pääosin puhtaina. Tautitorjuntaa oli käyttänyt 84 % vastaajista.
Potentiaalinen lajike
Moni viljelijä koki, että kuivan viime kesän perusteella oli liian varhaista tehdä lopullisia johtopäätöksiä lajikkeesta. Kokonaisuutena Hermannin viljely oli kuitenkin ollut varsin monelle vastaajalle myönteinen kokemus, sillä Hermanni oli heikkonakin vuonna pärjännyt muita ohria paremmin. Satovaihtelut olivat runsaita Suomen eri alueiden välillä. Heikoimmat sadot Hermanni tuotti Etelä-Suomen olosuhteissa.
"Ei sovi jäykille saville, kärsi vähän kaikesta", kertoo uusmaalainen vastaaja.
Korkeimmat Hermanni-sadot, 6900 ja 6200 kiloa hehtaarilta, vastaajat olivat puineet Pohjanmaalla. Hehtolitrapainoksi he olivat mittauttaneet 68 ja 70,3 kiloa. Menestysresepti oli molemmilla viljelijöillä hyvin samanlainen: multava karkea kivennäismaa, kyntö, esikasvina kevätvilja ja kasvinsuojelutoimina rikkatorjunta, kasvunsääde ja tautitorjunta. Typpeä viljelijät olivat antaneet 110-120, fosforia 14-16 ja kaliumia 12 kiloa hehtaarille.
Pirkanmaalainen viljelijä näkee Hermannissa potentiaalia myös multavammilla savimailla.
"Kohtuullinen sato kasvukauden 2021 olosuhteisiin ja lannoitukseen nähden. Todella aikainen lajike. Ehtii valmistua hyvin, vaikka kylvää myöhemmin."