Uusinta tekniikkaa rehunkorjuuseen

Teksti: TUOMAS ANTTILA, Hankkija Oy

Täsmäviljely tekee tuloaan myös nurmikoneisiin. Satotiedot tukevat viljelytoimenpiteitä ja ruokinnansuunnittelua, kun taas automaatio tehostaa kuljettajan ja koneen yhteistyötä.

CLAAS CEMIS -terminaali.
CLAAS CEMIS -terminaali.

VIIME KESÄNÄ JÄRJESTETTY KRONE-DEMOKIERTUE kävi kesän
mittaan seitsemässä eri tapahtumassa. Kiertueella oli mukana yhdistelmäpaalain ja perhosniittoyhdistelmä, joista
molemmista löytyi uusinta tekniikkaa. Näihin lukeutui paalaimen satomittaus ja automaattinen tiedonsiirto, sekä perhoskoneen lohkoautomatiikka.

NIITTOYKSIKÖT YLÖS
PAIKKATIEDON PERUSTEELLA


Demokiertueella niittämisestä ja karhotuksesta vastasi
Krone EasyCut B 950 Collect -perhosniittokone ja EasyCut F 360 CV -etuniittomurskain. B 950 Collect on 9,5-metrinen
murskaimeton niittokone, joka on varustettu ruuvikarhonyhdistäjillä.
Niiden avulla materiaali saadaan suoraa korjuukoneelle sopivalle karheelle.

Demoperhonen oli varustettu ISOBUS-ohjauksella, eli kaikkia koneen toimintoja voitiin hallita vetokoneena toimineen Claas Axion 850:n terminaalin kautta. Takakoneen venttiilipöytä ohjaa myös etukoneen nostoa ja laskua traktoriin asennetun letkun kautta.
Yksi ISOBUS-ohjauksen suurimmista hyödyistä on, että se mahdollistaa lohkoautomatiikan (engl. Section Control). Niittokoneessa lohkoautomatiikka tarkoittaa sitä, että automatiikka nostaa ja laskee niittoyksiköt paikkatiedon perusteella.

Krone SmartTelematics -pilvipalvelussa on saatavilla kaikki paalaimen tallentamat satotiedot.
Krone SmartTelematics -pilvipalvelussa on saatavilla kaikki paalaimen tallentamat satotiedot.

Kun kuljettaja on niittänyt käsikäytöllä reunakierrokset ja piirtänyt siinä yhteydessä lohkorajat, voidaan lohkoautomatiikka ottaa
käyttöön. Tämän jälkeen automatiikka
laskee niittoyksiköt aina kun lähestytään niittämätöntä aluetta ja nostaa ne ylös, kun koko niittoyksikkö on niitetyllä alueella. Kaikki niittoyksiköt nousevat itsenäisesti. Lohkoautomatiikan myötä
kuljettajan työ kevenee huomattavasti, sillä kolmen niittoyksikön nostojen ja laskujen hallinta käsikäytöllä on kuormittavaa, eritoten kiilapaikoissa.

SATOTIEDOT PAALAIMESTA PILVIPALVELUUN
Kronen demokiertueen paalaimena toimi Comprima CV 150 XC Plus.
Paalaimen ytimestä löytyy Comprimoista tuttu
kolahihnakammio, ja CV-mallimerkintä viittaa täysin muuttuvakammioiseen versioon.
Tämä tarkoittaa, että paalin halkaisija voidaan valita ohjaamosta käsin 100-150 cm väliltä, ja paalia puristetaan jo 60 cm halkaisijasta lähtien.

Kesän demokiertueella paalattiin Claas Arion 660 CMATIC -traktorilla ja Krone Comprima CV 150 XC Plus -paalaimella.
Kesän demokiertueella paalattiin Claas Arion 660 CMATIC -traktorilla ja Krone Comprima CV 150 XC Plus -paalaimella. Paalain oli varustettu Appli-Pro EZ -säilöntäaineannostelijalla.

Tällä mallilla saadaankin jopa 15 %
tiukempia paaleja kuin kiinteäkammioisella paalaimella.
Paalaimeen on saatavilla kolme satotietoon liittyvää varustetta:
käärintäpöytään sijoitettu paalivaaka, paalikammioon sijoitettu kosteusmittaus sekä automaattisen tiedonsiirron
mahdollistava Smart- Connecttelematiikka. Paalivaaka punnitsee jokaisen paalin käärinnän
yhteydessä. Kosteus mitataan keskiarvona paalin kylkeä
hiertävällä anturilla, joka on kosketuksissa paalin eri kerrosten kanssa. Krone on ainoa paalainvalmistaja, joka tarjoaa mahdollisuuden siirtää satotiedot automaattisesti paalaimelta
pilvipalveluun. Sen ansiosta satomittauksen tuottamaa tietoa on helpompi hyödyntää, sillä tieto on aina saatavilla
ja sen tallentuminen ei ole kuljettajan varassa. Korjuuaikaan voidaan paalata huoletta, ja perehtyä satotietoihin vasta työhuipun jälkeen. Tiedonsiirron lisäksi telematiikka yhdistää satotiedon
paikkatietoon, minkä ansiosta päästään helposti lohko- ja jopa paalikohtaiselle tasolle. Satoon ja koneen käyttöön liittyvät tiedot löytyvät Krone SmartTelematics
-pilvipalvelusta, josta on selainversio sekä mobiilisovellus. Palvelussa nähdään satoon ja koneen käyttöön liittyvät tiedot, kuten päivittäiset työskentelyajat. Palvelusta nähtäviä satotietoja ovat mm. paalien
määrä, keskimääräinen paino ja kosteus, sekä kokonaissato. Tietoja voidaan tarkastella mm. päivä- ja lohkotasolla.

Laitteessa olevan paikannuksen ansiosta palvelussa päästään pureutumaan myös paalikohtaisiin tietoihin.
Paalin pudotuspaikkaa klikattaessa nähdään kyseisen paalin paino, kosteus, halkaisija ja paalausajankohta.
Paalaimen tuottamia satotietoja voidaan hyödyntää monella tavalla.
Tieto kokonaissadosta kertoo, riittääkö rehut talven yli vai tarvitseeko jostain etsiä lisää paalattavaa. Kosteustieto on
tärkeä karjatilojen ruokinnansuunnittelussa, ja mahdollistaa kuivanheinäntuottajille paalien lajittelun kosteuden
perusteella. Viljelytoimenpiteiden onnistumista voidaan seurata lohkokohtaisten kuiva-ainesatojen avulla.

EasyCut B 950 Collect -ruuviperhonen on karhottavaa mattoperhosta kevyempi vaihtoehto, ja sillä vältytään varisemistappioilta. Levälleen niitossa ruuvit pöyhivät heinää, mikä nopeuttaa kuivumista ja helpottaa karhotusta.