Koko nurmiketju haltuun
Mika Herrala (vas.) on ollut tyytyväinen Krone ZX -noukinvaunun silpunlaatuun ja korjuutehoon. Kuvassa oikealla Kronen uusi tuoteryhmäpäällikkö Tuomas Anttila.
Mika ja Sami Herralan tilalla nurmipeltojen kasvukuntoon on panostettu esimerkiksi vesitaloutta parantamalla. Notkopaikkoja on korjattu peltolanauksilla, ja lisäksi on tehty salaojahuuhteluita ja jankkurointeja tarpeen mukaan. Näin vähennetään veden seisomista pellolla, ja siten myös talvituhoja. Monipuolisella nurmiseoksella, täydennyskylvöillä ja nurmen uudistamisella tähdätään mahdollisimman tiheisiin nurmiin. Lannoitteet levitetään keväisin heti, kun pellolle pääsee, ja sadonkorjuun jälkeen lannoitteen pintalevitin ja separoitua lietettä levittävä Agronicin vaunu laitetaan liikkeelle, kunhan siilot on peiteltynä.
Viime kasvukaudella Herralat hankkivat kimppakoneena Amazone ZA-TS -pintalevittimen, joka säätää levitysmäärää ja työleveyttä automaattisesti. Jo ensimmäisen sadon 150 hehtaarin levityksillä säästyi kaksi tonnia lannoitteita päällekkäisajon vähentymisen ansiosta. Sadonkorjuu on laadukkaan rehun kannalta aivan yhtä tärkeää. Niitossa Herralat käyttävät 10 cm:n niittokorkeutta, ja pyrkivät minimoimaan nurmen tallauksen. Nurmi karhotetaan Kronen kaksiroottorisella Swadro TC 880 Plus -karhottimella.
– On äärimmäisen tärkeää, ettei multaa päädy karheeseen. Roottoreille täytyy olla sähkösäädöt, kukaan ei
mene pellolle veivaamaan mekaanista korkeussäätöä, toteavat Herralat.
Varsinaisesta korjuutyöstä vastaa Krone ZX 470 -noukinvaunu. Silpunlaatuun on panostettu, sillä tilalta löytyy teroituskone ja kaksi teräsarjaa, ja sullojan terät tarkistetaan joka aamu.
– Silpunlaadussa eroa on kuin yöllä ja päivällä edelliseen vaunuun. Tämä näkyy suoraan siinä, kauanko rehua pitää
pyörittää apevaunussa. Säilörehu on kaikkein kallein ja arvokkain komponentti, painottaa Mika Herrala.
Hän kertoo, että tehdyille panostuksille on syynsä. Tilalla seurataan rehun tuotantokustannuksia aktiivisesti.
– Säilörehun tuotantokustannuslaskurilla voi kokeilla, mikä vaikutus on sillä, tuleeko satoa kaksi vai puolitoista miljoona kiloa. Kuiva-ainekilon hinta on yhtäkkiä aivan toinen. Jos taas laittaa 100 000 euron noukinvaunun koneriville, on sen vaikutus kuiva-ainekilon hintaan yllättävän pieni.
Teksti: TUOMAS ANTTILA, Hankkija Oy Kuva: JARMO SYRJÄLÄ